Myönnän heti alkuun, että tämä morsian on haissut pahalle, päivittäin. Tämä morsian on haissut jo monta vuotta, päivittäin. Ja silti tämä morsian on kauhistellut muita kaltaisiaan.
Hääohjelmia katsoessa on silmiin pistänyt joka ikinen kerta tupakkia sauhutteleva morsian. Jotenkin se ei vain istu siihen kuvaan. Nainen kauneimmillaan, upeassa mekossa, kampauksessa, meikissä, kynsissään, asusteissaan, onnellinen hymy kasvoilla..
Ja sitten se tupakka. Jota posket lommolla imetään leuhauttaen ison savupilven ympärilleen peittämään alleen sen upean häälookin.
Menipäs noi kuvat nyt hassusti.. No anyway..
Eihän tuo kovin kaunista ole, eihän? Tiedän morsiamia, jotka ovat sauhutelleet hääpäivänään ja ei, en tuomitse heitä mistään ja kauniita he olivat jokatapauksessa ♥ Tämä ei ole siis minkäänlainen moraalisaarna kenellekään. Sillä tiedän, miten tärkeä osa sauhuttelu on joidenkin elämää.
Niin se oli (no on vieläkin) myös mun.
Mä kuitenkin tällä hetkellä teen kaikkeni, jotta voisin itse olla se kaunis morsian omana hääpäivänä, myös ilman sitä savupilveä ympärilläni.
Edellisestä savusta on aikaa kohta 42h. Kuulostaa ehkä vähältä niiden korvaan jotka eivät koskaan oo moisesta myrkystä itseään riippuvaiseksi tehnyt. Mutta kaikki sauhuttelijat tietävät, se ON paljon.
Ja tiukkaa tekee. Mutta mähän en periksi anna, en, sillä näin pitkälle oon jo päässyt.
Toivottavasti tämä olisi tässä. Toivottavasti kantti kestää oikeasti. Toivottavasti sisäinen piru pään sisällä vielä joskus lakkaa hokemasta valheellista mantraa siitä, kuinka "tupakki tekee mut onnelliseksi, se on osa sun identiteettiä, sä et voi luopua siitä, sä tarvit sitä".
Fyysisesti nämä vajaat pari vuorokautta on olleet yllättävänkin helppoja.
Psyykkinen puoli sitten senkin edestä kovin raskasta. Mutta sen tiesin jo etukäteen että henkinen riippuvuus itsellä se pahempi on. Perseestä.
Täälä siis majailee tällä hetkellä aika hermoheikko morsian, joka kuitenkin yrittää keskittää ajatuksensa kaikkeen ihanaan (esim hääsunnitteluun;) ja purkaa pahimmat niksat syömällä liikkumalla.
Onko ruudun takana muita savuavia morsioita?
Jos on, yritättekö päästä tavasta eroon ennen hääpäivää?
Aiotteko polttaa hääpäivänänne julkisesti, vai "vähän piilossa" niin kuin suurin osa tuntuu tekevän?
Jos joku teistä yrittää samaa kuin allekirjottanut, tsempataan ihmeessä toisiamme tämän ison urakan keskellä. Jaettu tuska on ehkä vähän pienempi :D
ps. jo tässä ajassa huomaa muutoksia parempaan. Suussa ei maistunut herätessä paska. Henki ei haise. Ei yskitä. Ääni kulkee paremmin. Jaksoin juosta kauemman.
Eikö tässäkin jo syytä jatkaa?
Ja vielä erityismaininta on pakko jakaa lapsilleni, jotka niin pienen lapsen intoa täynnä jaksavat äitiä kannustaa ja kehua. Ihania ovat ♥
Siis mä mietin viimeyönä valvoessa just samaa!! Just se et morsian röökillä on vaan niin ruman näköstä..Oon pohtinut vakavasti et jos lopettaisi. Mutta..niin tulee sata muttaa. Oon polttanu viimeset 12vuotta aivan liian paljon, mut selitän itselleni aina saman selityksen, et kun en käytä alkoholia nii rööki ei oo sit niin paha.. Mut huippua jos sä pystyt lopettaan!:)
VastaaPoistaKyl vielä tulee joku päivä sullakin eteen se hetki, kun mikään mutta ei enää riitä vaan päätät yrittää :D Tai toivon näin. Mä en ees tajua mistä tää mulle oikeesti tuli. Tää päätös etten enää haekkaan sitä "bonuksen vihree maksi" sieltä abc:n kassalta. Jäi vain hakematta. Oon kyllä jo ehtinyt sata kertaa syytellä itteeni että tää oli surkee päätös, miks kiduttaa itteensä mut onneks ylpeys on vielä ainakin vienyt voiton.
VastaaPoistaOnneks on kohta yövuoro loppu ja pääsee nukkumaan. Herätes on kasas jo taas paljo enempi tunteja, eli enempi häpiää epäonnistua ;)
Mäkään en juuri alkoholia käytä, mutta ajattelen nyt vaikka niin et jos tässä savuttomuudessa pysyn niin oon varmasti ansainnu kalliit iron fistit!
Todellakin voit käyttää sauhuttelussa säästyneet rahat ihaniin kenkiin!
VastaaPoistaItse en polta, joten en osaa ajatella, miten hankalaa lopettaminen on. Mutta isosti tsemppiä sulle tohon projektiin! Mä oon henkisesti mukana :)
Hurjasti tsemppiä lopettamiseen! :)) Tiedän, miten vaikeaa se on. Ite poltin jonkun 8 vuotta ja lopetin positiiviseen raskaustestiin. Vielä vaikeammaksi sen lopettamisen teki se, että J poltti (ja polttaa edelleen, vaihtoi tosin keväällä sähkötupakkaan ja astmaatikossa huomaa heti positiivisen eron oikeaan tupakkaan verrattuna). Olin koko raskauden puoliksi kauhuissani ja salaa ehkä innoissani, että sitte imetyksen jälkeen voisin taas polttaa, mutta onneksi oon pitäny pääni.
VastaaPoistaJuhliessa, mitä yleensä tapahtuu todella harvoin, oon antanu itelleni luvan polttaa, mutta seuraavana aamuna sen kyllä huomaa... Ahdistaa, yskittää, haisee pahalle. Ei tuu sillon enää mieleenkään mennä tupakalle.
Sä onnistut kyllä! :) Mäkin oon antanu itelleni luvan tuhlata itseeni ja tyttäreeni tupakoinnin sijaan! ;)
Sulla on nyt niin hieno alku, että et mee sortumaan :) Soitat heti jos tulee heikko hetki, minä tsemppaan! <3 Tiedän mitä käyt läpi, samassa veneessä ollaan! Mullakin meni ennen maxi aski päivässä ja nyt nolla :)
VastaaPoistaOi kiitos ihanat tsempistä! ♥ Kyllä tää tästä. Aamut on ehdottomasti pahimpia.. Mut mä koitan kestää! Onhan nyt jo melkein 55h takana :D
VastaaPoistaIhanaa, jos pystyt lopettamaan. Ja vaikket pystyiskään, niin jo vähentäminen on askel eteenpäin. Kaveri (siis tosi kova korsteeni) on nyt ollut polttamatta kaks vuotta ja sanoi vasta nyt, ettei ajattele tupakkia enää koko aikaa eikä ehkä enää miellä itseään tupakoijaksi.. pitkä se matka siis on mutta, mutta sitäkin palkitsevampi.
VastaaPoistaIte poltan myös, mutta hääpäivänä kirkon portailla tupruttele morsian en aio missään nimessä olla! Jos hääpäivänä on pakko polttaa, niin sitten vähän jossain syrjemmässä ja TOSI harvoin - mielellään vielä imukkeen kanssa. ;) Se ei vaan kuulu kauniin/laittautuneen naisen toimintaan.
Toivon tosissaan, että onnistut - ties vaikka itsekkin saisin kipinän lopettamiseen. :)
Nyt vain ilyana liity tähän tuskaiseen kerhoon ;) Todellakin on tuskaa ja vaikeeta mut mä oon päättänyt onnistua! :D EN hyvänen aika voi enää retkahtaa kun lähes 3vrk ollut jo ilman. Mut voin kylä hyvin kuvitella että mullakin voi mennä se pari vuotta ennen ku osaisin olla ajattelematta tupakkia. Jatkuvasti sitä jo kävelee eteiseen ja on menos sauhulle, kunnes huomaa että ainiin eihän mulle ole mitään :D
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOi tsemppiä sinne! Itsekin poltin lähes kymmenen vuotta ja viime tammikuun lopussa se loppu yhdessä sulhon kanssa. Välillä on heikkoja hetkiä, mutta kyllä jo puolen vuoden jälkeen tajusin että ei ole tupakka enää kovin usein edes mielessä. Parin ekan viikon jälkeen sitä tajuaa kuinka kauan on jo ollut polttamatta ja tulee voittaja olo. Parin kuukauden jälkeen ei enää yritä imuroinnin jälkeen mennä röökille että palkitsisi itsensä, vaan on jo hyväksynyt asian. Ajattelin itse kuinka vaikeaa on kun toiset polttaa ympärillä, aluksi olikin. Mutta alun jälkeen olin ylpeä että minäpäs en polta. Nyt kun käyn viettämässä tyttöjen iltaa ja aamulla kun saattaa päätä hieman jomottaa, puuttuu kuitenkin se ahistava tunne keuhkoissa. Itse olen tupakan lopettamisen jälkeen palkinnut itseäni kävimme toukokuussa lomareissussa Kreetalla ja kasvohoitoja olen ottanut nyt säännöllisesti. :) Se on helpottanut ajattelemaan, että nyt kun olen lopettanut saan palkita itseni kasvohoidolla. Turkinpippuri oli minun "nikotiinilaastarini", kielen päällä sama tunne kuin tupakoidessa. Mutta oikein paljon tsemppiä sulle!!! :)
VastaaPoistaKiitos sullekin tsempistä!
VastaaPoistaEhkä tämä tästä helpottaa. Mutta kyllä vielä on niin hemmetin vaikiaa, että nytkin ratkeisin hti jos joku tulis ja tarjois täälä töis mulle kessun :D
onko lakko pitänyt? itse kamppailen saman ongelman kanssa. Savuttomaksi pitäisi päästä ennen häitä... Voi olla, että haaveeksi jää ja tyydyn vain tupakoimattomuuteen päivän ajan, sillä kyllähän se sauhutteleva morsian on vain kaameaa.
VastaaPoista