Iik, ääk ja ihanuus ♥

Kauan pohdin, mietin ja ressasin päästäänkö me häämatkalle. Antaako budjetti periksi, löytyykö lapsille hoitajat, voidaanko työkuvioiden puitteissa lähteä jne..

Mutta nyt meillä on matka varattuna, kiitos rakkaan isäni joka lupasi myös huolehtia tyttärenpojistaan koko häämatkan ajan yhdessä äitini kanssa ♥
Häitä seuraavalla viikolla tehdään 3yön reissu Latviaan, Riikaan. Monelle reissaajalle tälläinen olisi pieni ja mitätön matka, mutta meille tosi iso juttu. Ja varsinkin mulle, kun en koskaan oo ees lentokoneessa istunut :) Ja kolme yötä on ehkä maksimi, mitä näin yhtäkkiä kestän lapsista olla erossa :D Mutta on niin ihanaa tietää, että häiden jälkeen päästään hetkeksi miehen kanssa ihan muihin maisemiin, näkemään ja kokemaan yhdessä jotain uutta. Jännittävää, kutkuttavaa ja niin ihanaa!

Majoitumme Justus Hotel Rigassa, joka kuvien perusteella sai mut ainakin odottamaan innolla paikkaa. Mitkään bisnesmies-tyyliset hotellit ei oikein sykähdytä, vaan pienempi ja romanttisempi ja vähemmän moderni tuntuu vain paljon romanttisemmalta ;)

(kaikki kuvat http://www.hoteljustus.lv/)

Näyttää niin ihanalta paikalta, millä tässä malttaa odottaa? :) Mun ensimmäinen kunnollinen ulkomaanmatka, johan sen on aikakin :)

Mutta nyt rakkaat lukijat, kertokaahan vinkkejä jos sellaisia tulee mieleen. Mitä nähtävyyksiä kannattaa käydä katsomassa? Onko hyviä ruokapaikkoja? Ostoskeskuksia? Yökerhoja? Mitä nyt mieleen tulee. Jos ootte Riikassa käyneet, kaikki tieto ja informaatio otetaan ilolla vastaan :)

Entisen pitopalvelun vastaus + tunnustusta

Hehee, se meidän alkuperäinen pitopalvelu vastas lopulta edes siihen viestiin, jossa peruin meidän varauksen heidän osaltaan.

Ilmoitin siis hänelle, että vaihdoimme pitopalvelun koska heitä on mahdoton tavoittaa. Ja että voivat vetää meidän varauksen yli kalenteristaan. Vastaus oli seuraavanlainen:

"Kiitos viestistäsii olen pahoillani ajattelin että aikaan on riittävästi"

Aikaa riittävästi mihin? 

Menun suunnitteluun ja lukkoon lyömiseen? 

Joo, ehkä se ei oisi ollut vielä tämän viikon tai vielä seuraavankaan juttu. 

Vai tarkoittiko hän, että aikaa on riittävästi vastata mun lukuisiin yhteydenottoihin että edes varmistaisi olevansa vielä käytettävissä ja asioista voitaisiin sopia jossain vaiheessa edes tarkemmin? 

Ei, siihen ei todellakaan ole riittävästi aikaa. 

Mua kyllä nyt enää naurattaa koko juttu, jotenkin säälittävää touhua, asiakaspalvelua tai mitä ikinä :D

Mut nyt onkin hyvä nauraa kun tietää asioiden olevan hoidossa muuta kautta :)

*****

Sitten tunnustusta. Ihanat bloggarit Marika ja Salla antoviat mulle tunnustuksen blogeissaan. Kiitos!:)

"Kiitä ja linkkaa bloggaaja jolta tunnustuksen sait. Valitse viisi ihanaa bloggaajaa, joilla on kaikilla alle 200 lukijaa ja kerro se heille jättämällä viesti heidän blogiinsa. Näin autamme uusia bloggaajia eteenpäin ja ehkä juuri sinäkin löydät uuden upean blogituttavuuden."

Tämä haaste näkyy muutamassa päivässä kiertäneen lähes jokaisessa blogissa, joten en haasta erikseen ketään. Paitsi jokaisen, joka tätä ei vielä ole tehnyt.. Jokainen lukemani blogi tämän jokatapauksessa ansaitsee :)

Voi elämän kevät

Noniin.. viimeksi meuhkasin tuosta meidän pitopalvelusta.

Yritin tavoittaa kyseistä henkilöä maanantaina ja tiistaina. Tuloksetta. Tiistaina meni jo anopillakin hermot ja hän yritti myös soittaa, tuloksetta. Appiukko kun tuntee puoli kylää, soitti hän jollekin joka tämän naisen töistä paremmin tietää ja sai vastaukseksi "Joo, sillä on nyt ollut vähän kiirettä, hautajaisten järkkäilyä ja kaikkee, mut jatkakaa soittelua kyllä se homman hoitaa jos on kerran luvannut" ja kehotti soittamaan tänään 9-10 välillä kun hän on ainakin puhelimen äärellä. No arvatkaa vastattiinko puheluun? EI. Ei vieläkään.

Niimpä otin puhelun erään työkaverini äidille joka myös hoitaa paljon ruokailuja juhlissa. Ja hän vastasi heti, vaikka olikin juuri muilla menoilla. Sovittiin että soitan takaisin 5 jälkeen. Niimpä soitin ja hän lupasi hoitaa meidän hääruokailun! Niin ihanaa, ja mahtavaa että joku näinkin pienellä varoajalla saa homman hoitumaan ja lupautui vaikka on koko meidän hääviikon päivätöissä. Oli tosi helpottavaa saada asiat hoitava ihminen huolehtimaan meidän ruuat. Sovittiin jo   palaveriaikakin, ja menu lyödään lukkoon 14.5. Mahtavaa! :) 

Ja arvatkaapa.. Hän sanoi että ei ole ensimmäinen kerta kun ottaa tämmösen pienellä varoajalla olevan työn vastaan. Ei olla kuulemma ensimmäisiä jolle tämä meidänkin ensimmäinen vaihtoehto on näin tehnyt. Kumpa vain tämänkin olis tiennyt etukäteen niin en koskaan ois kyseiseltä pitopalvelulta mitään varannut. Sanompa vaan että meikäläinen kyllä laittaa puskaradion kulkemaan. Mä en tämmöstä "palvelua" siedä. 

Osuipa silmiini myös ilmoitus hänen järjestämästään äitienpäivän lounaasta. Näköjään siis vain "näkyvämmät" keikat kelpaa tätä nykyä hänelle hoidettavaksi. 

Luojan kiitos näin ei käynyt kun hän hoiti ystäväni häissä tarjoilut.

Vähän kyllä harmittaa, sillä hän oikeasti tekee todella hyvät ruuat, mutta mielummin otan kyllä sellaisen ihmisen töihin, johon voin luottaa. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pääasia että hääväki saa ruokaa ja asia on hoidossa nyt :)

Almost Bridezilla!

Tää muikkeli alkaa pikkuhiljaa olla lähellä bridezilla-nimitystä. Oon nimittäin hermoillu ihan huolella kaasoille, miehelle ja kavereille ja jopa työkaverille töihin tullessani tästä meidän pitopalvelusta. Jota siis ei ilmeisesti ole, sillä siitä naisesta ei oo kuulunut yhtään mitään! Viikolla yritin soittaa hävettävän monta kertaa, saamatta vastausta. Lopuksi laitoin viestin, johon ei vieläkään ole vastattu.

Oon ihan megahermona. Mitä palvelua tää on olevinaan? 

Oli syy mikä tahansa, luulis että yrittäjä kantaa vastuunsa sen verran että vaivautuisi edes vastaamaan esim. "nyt on kiireitä, palaan asiaan viikon kuluttua". Tai jos on sössinyt ja buukannut kahet juhlat samalle päivälle, ois pitäny jo lujaa olla yhteydes meihin ja hoitaa homma! Mut lukuisten puhelujen ja viestin jälkeen näyttää tän yrittäjän mielenkiinto meitä kohtaan olevan pyöreä nolla, jollei miinuksella.

Ja hänet juuri sen takia vajaa vuosi sitten varattiin, kun meillä itsellä oli hänen palveluistaan vain ja ainoastaan hyvä kokemus, eikä mistään koskaan kuultu mitään huonoa. Pelkkää positiivista. Näköjään meidän häät ja meidän asiakkuus ei sit oo minkään arvonen? 

Phuuh.. Löisin päätä seinään mut en kehtaa :D Onneks erään työkaverin äiti on tehnyt sivutoimisena näitä pitopalvelukeikkoja kaikenlaisiin juhliin. Ens viikon lopulla varmistuu, ehtiikö hän järkätä meidän ruokailut. Lupaili, että pitäisi onnistua mutta 100% varmuuden saan loppuviikosta. Toivotaan parasta! Ja hänellä on periaatteena sopia kuulemma menutkin yleensä n. puoli vuotta ennen häitä, että hääparilla on hyvin aikaa järjestää muita hääjuttuja vailla stressiä ruuasta. Kuulostaa hyvältä, eikö? Kun tää meiän nykynen ei ilmeisesti pidä mitään kiirettä ees vastata viestiin, vaikka häihin on aikaa 3kk. Jos nykynen ei ota yhteyttä itse tiistaihin mennessä, pistän pitopalvelun vaihtoon. Mä en ala oottaan enää kauempaa ja lisäämään omaa ressiäni jännittämällä onko meillä tarjota vieraille ruokaa vai ei.

kuva

No joo, jätetään hermoilu ja siirrytään toisiin asioihin. Ettei mee ihan pahan mielen purkaukseksi :)

Tasan 3kk:n päästä meidän hääjuhlat on käynnissä, viimeisiä tansseja varmaan vedellään miehen kanssa. Tasan 3kk aikaa myös oikesti saada paino kuriin. En oo lihava morsian, en sinnepäinkään, mut jotain on tehtävä. Tajusin sen tiistaina kun hennesiltä tekemäni kesävaatetilaus tuli. Olin tilannut jo kokoa suurempia vaatteita, mitä oon yleensä vuosikausia käyttänyt. Ja ei, ei sopinut. Yhdetkään housut ei menny kiinni. Ihana kesäpaituli kiristi hihoista, ihme kun sain päältä pois ilman saumojen ratkeemista. Kävin pitkästä aikaa puntarissa ja huomasin, että taas on tullut kiloja lisää. Vaikka todellakin kolmisen viikkoa oon jo tarkkailut syömisiäni, että pysyisi kulutusta vähäisempänä. Näköjään ei auta, ei. Turvotusta, pöhötystä ja elotonta ihoa. Selluliitti, josta ennen en kärsinyt, on tullut ja jämähtänyt etenkin tolle berberiosastolle, reisiä unohtamatta.  

Yövuorot on tän akan kohdalla onneksi pian historiaa, toivottavasti ainakin muutamaksi vuodeksi, mielellään vaikka loppuelämäksi, joten nyt on pakko saada kroppa toimintaan. Keskiviikosta asti oon syönyt ja liikkunut taas niin mallikkaasti kuin suinkin osaan. Torstaina heräsin jopa puoli tuntia aikaisemmin, että ehdin salille. Sielä toki tein sen oman pikku perusvirheeni, ja tauon jälkeen vedin vähän turhan kovan reenin. Perjantain kävely oli sen mukasta ;) 

Ja tänään tein muuten jotain todella poikkeuksellista: 

Tulin pyörällä töihin.

Ajattelin, että miksi ei, kun lapset ei oo kotona ja mieskin viihteellä. Aamullakaan ei oo kiire kotiin. Kyllä toi n. 8km/suunta menee kevyesti, hyvänä palauttavana reeninä torstain salihulluttelulle. Hahah. Kilometrin jälkeen jo jalat ihan maitohapoilla ja vihdoin töihin päästessä v-käyrä jo melkosen korkeella :D Nyt kaduttaa jo valmiiksi tuo pyöräily, sillä se on ehkä viimesiä asioita mitä huvittaa tehä aamulla klo 6.

Siitä huolimatta oon tyytyväinen että tulin, eipä oo vaihtoehtoja, pakko polkee kotiin jos meinaa nukkuun päästä. Pakkoliikuntaa.

Ja ajattelin muuten huomennakin tulla töihin pyörällä. 

Onkohan meillä pitopalvelua?

Tän viikon lupauksia oon yrittänyt parhaani mukaan lunastaa. 

Suunnittelupalaveri potrettikuvausta varten on sovittu, näemmä kuvaajan kanssa 17.7, eli hääviikon keskiviikkona. 

Tänä iltana mennään äidin kans juhlapaikalle, laskemaan pöytiä sekä suunnittelemaan alustavasti pyötäjärjestystä. Samalla mietitään mihin mun ja miehen pöytä tulis ja miten äiti sen taustan taiteilis kauniimmaks. Pitää muistaa myös tsekata maljakko ja boolimaljatilanne ym. pikkutärkeää asiaa.

Nämä siis hoidossa, jei!

Mutta sitten. Meidän pitopalvelu. Aaaargh, yritin soittaa eilen mutta tuloksetta. Yhellä kerralla puheluun "vastattiin", tai siis linja aukes mutta kukaan ei puhunut, kuului vaan taustalta jotain kolinaa. Vissiin vahingossa joku vastannut. Tänään yritin, hälytti pari kertaa ja sit tuuttas varattua. Hitsiläinen, alan panikoitua. Mitä jos meillä ei ookaan enää pitopalvelua? Jos ne on unohtanu mut? Miksei ne vastaa mulle? 

Mies lohdutti et ei se mitää, tarjotaan kaikille yks Atrian roiskeläppä, tulis halvaksikin.

Onneks oli huono vitsi. Muuten ois voinu yks roiskeläppä löytyy erään nimeltämainitsemattoman sulhon naamalle...

kuva

Mulla on koko ajan ollu pelko et joku on unohtanu merkitä meidän varauksen, ja ny alkaa pelottaa meneeks tää pitopalveluhomma nyt puihin. Varmaan sais tehä taikoja että löytäs kesälle enää pitopalvelua.. Huoh, vastaisivat ny jotain. Laitoin tekstiviestilläkin sinne asiani, toivottavasti noteeraavat pian. Ettei stressihermot ala paukkumaan enempää :D

Toinen, jota en ole vielä saanut kiinni on kuvaaja, jonka on tarkotus tulla kuvaamaan kirkkoon ja juhlaan. Laitoin hänellekin viestiä. Kun nyt vastais. Ois ihan hieno saada varmistuksia asioille ja hommia eteenpäin. 3kk on kuitenki aika lyhyt aika. 

Mutta joo, onneksi nyt jotain on jo varmistettu. 

Phuuuuh

Nyt on iskeny joku lamaannus. Häihin on 3kk 5pv ja oon jotenki ihan tööt. Mietin koko ajan hääasioita, enkä voi väittää että ne mitenkään tursuis korvista. Oon vaan niiiiiiiiin aikaansaamaton. En tee asioiden eteen mitään vaikka paljon ois mielessä.. Hmh. 

Mut jos mä näin julkisesti lupaan, että tämän viikon aikana hoidan seuraavat asiat:

- Soitto pitopalvelun naiselle. Sopia aikaa tapaamiselle, että saataisiin menu lyötyä lukkoon ja selviksi muutamat mieltä askarruttavat kysymykset. Sitten vois kysellä jo menukorttien painamistakin, kun ois se menu ees selvillä. 

- Soitto valokuuvajalla joka on tulossa kirkkoon ja hääjuhlaan. Sopia tapaaminen myös hänen kanssaan. Ja samalla kysyä, onnituisiko hänen kauttaan myös vihkimisen videoiminen. 

- Soitto juhlapaikan yhteyshenkilölle. Sopia käynti tarkempia suunnitelmia varten. Selvitettävä maljakoiden, kakkutarjottimen, boolimaljojen yms. mahdollinen tarjonta heidän puolesta sekä laskettava paljonko pöytiä on (niitähän oli siis kahdessa eri koossa) sekä suunniteltava alustavasti miten pöydät asetellaan. 

- Yhteydenotto yhden setin vetävälle laulajanuorukaiselle. Varmistaa, että hän pääsee ja on tosiaan tulossa paikalle, 100% ei voinut vielä aikanaan luvata. Ja jos hän pääsee, sopia vähän musiikista mitä hän laulaa.

Phuuuh, onhan tuossakin jo.. Ja missähän välissä ajattelin ehtiä kaiken soitella? :D mut pakko kai se on, muutenhan jää kohta tekemättä! Ja huomaan heinäkuun puolivälissä että kaikki onkin tekemättä vielä :)

Menukorttien pidikkeet on edelleen vähän hakusessa.. Mikään ei tunnu kivalta ratkaisulta. Äiti onneks lupas pitää silmänsä auki, kun ovat ensi viikolla menossa Helsinkiin. Hänellä on kuulemma aikaa sielä kierrellä. Joten naikkoset sieltä suunnilta, mihin härpäke-askartelu-krääsä -puotiin kannattais suunnata? :D

On kyllä ihanaa että häät lähestyy kovaa vauhtia. Siitäkin huolimatta että on vielä tekemistä. Me päästään viimein solmimaan avioliitto, ja juhlimaan sitä suurella joukolla. Reilun vuoden suunnittelu tulee viimein päätökseen. Ihanaa ♥ 

kuva

Mutta toisaalta myös rentouttavaa. Vaikka nautinkin suuresti häiden suunnittelusta, on se silti ressaavaa touhua. Pelkät valinnat ja mahdollisuuksien määrä kaikessa on stressaavaa, sekä tiukka säästölinja budjetin ylläpitämiseksi. Mutta aika ressaavaa on myös se, ettet pääse häitä pakoon missään. Et missään!
Radiota kuunnellessa miettii, oisko tää hyvä biisi häiden soittolistalle.

Mediaa selatessa kaikki hääjutut terävöityy verkkokarvoille. Yksikään ei jää huomaamatta, ei varmasti.

Joka kerta ihan jo ruokakauppaan mennessä, mietit mitä puuttuu, voisko täällä olla jotain mitä piti vielä hankkia? 

kuva

Ressaat, mitä tapahtuu jos joku tärkeä sairastuu hääpäivänä? Mitä jos hääpari tuleekin mahatautiin? Mitä jos bestmaneille nousee korkea kuume? Mitä jos mun isä katkasee jalkansa, kuka mut taluttaa? Mitä jos pappi sairastuu, mitä se varavihkijä osais mitään meistä kertoa? 

kuva

Mitä jos tulee viikon kestävä sähkökatkos? Mitä jos joku tuhopolttaa meidän juhlapaikan? Mitä jos joku polttaa hääpukuliikkeen, mistä mulle sitten saadaan puku? Mitä jos, mitä jos, mitä jos maailmanloppu tuleekin ennen sitä? 

kuva

Niin, kaikenlaasta pelkoa sitä kehitteleekin :D Huhhuh. Pieniltä kommelluksilta ei varmistakaan vältytä, eikä sekään niin haittaa. Enemmän mä ressaan juuri tommosia maailmankaatumisjuttuja kuin että jokin koriste unohtuu tai sulhon puvulle läikkyy punaviiniä tms.. 

Mut jokatapaukses, kyllä mä ootan et tää ruljanssi saa reilun 3kk:n päästä arvosensa päätöksen. Ja sitten saadaan vaan olla ja rakastaa, ilman suuren suurta ressi-suunnittelu-pähkäily-pelkotila-paniikki-innostus-hömpötys-soittelu-sovittelu-ostelu rumbaa. 

ps. tää seuraava kuva ei liity aiheeseen mitenkään... mutta.. mitä niinku just täs on ajateltu?

kuva

Oon niin sanaton. 

Apua esteiden tutkintaan?

Hain tänään kirkkoherranvirastosta esteiden tutkinta -lappusen. Ja tsiisus, auttakaa nyt mua :D Mä en ymmärrä ihan jokasta kohtaa..

1. Entisten puolisoiden/parisuhteiden toisten osapuolten sukunimet ja etunimet

Excuse me, mitä hemmettiä? Pitääkö täs tosiaan entisten seurustelukumppaneiden nimet ilmottaa, minkä ihmeen takia? :D Miten se mihinkään vaikuttaa? Ymmärrän kyllä jos naimisissa on ollut, ja entisen puolison tiedot tarvitaan. Mutta mitä juuri ne tekee tietoa sillä kenen kans sitä on joskus "seukannu"? 

2. Todistus esteiden tutkinnasta:

a) Noudetaan avioliiton esteiden tutkijalta

b) Pyydetään säilyttämään avioliiton esteiden tutkijalla avioliittoon vihkimistä varten

c) Pyydetään lähettämään postitse (merkittävä nimi ja osoite)

Eli siis, mikä noista pitää valita? Kenelle tuo todistus kuuluu tulla, meille? Papille? Kirkkoherranvirastoon?

En mää ymmärrä..

On tää hommaa. Soitin miehelle ja se tuumas et vaikeeta naimisiinmenostaki vain tehään :D

Music, please!

Kokosimme miehen kanssa häidemme soittolistaa. Ruokailun osalta lista saatiinkin jo todennäköisesti kasaan.  Ajallisesti musaa on nyt n. 70min, kai sen uskois riittävän ruokailun ajaksi? Vai pitäiskö vielä ottaa muutama varabiisi, mitä luulette? Noh, tältä lista kuitenkin näyttää nyt:

Vähän rokimpaa:

Guns 'n roses - Knocking on Heavens door

Aerosmith - I don't wanna miss a thing

Sonata Arctica - Last drop falls

Scorpions - Still loving you

In Flames - Metaphor

Bon Jovi - Bed of Roses

Poets of the fall - Cradled in love

Ja vähän kevyempää:

Johanna Kurkela - Oothan tässä vielä huomenna

Johanna Kurkela - Rakkauslaulu

Janne Raappana - Kaksi onnellista

Irina - Katujen kuningatar

Veeti Kallio - Häävalssi

Happoradio - Häävalssi mollissa

Olavi Uusivirta & Anna Järvinen - Nuori ja kaunis

Adele - Someone like you

Adele - Skyfall

Kaikki laulut eivät ole sanoituksiltaan varmaankin ihan niitä parhaiten hääjuhlaan sopivimpia. Mutta väliäkö tuolla, nää on meidän ja me tykätään näistä. Ja ei kai kukaan ruokailun aikana nyt niiiiiiiin tiiviisti ehi keskittyä sanoituksiin ;)

Meiän kaks ihan ehdotonta hidasta ei oo tässä listalla. Säästettäköön toinen siihen häätanssiin, ja toinen illan viimeiseksi hitaaksi ♥

Häät on kohta. Reilu 3kk menee kovin nopeasti. Apua! Pitäs vissiin alkaa kohta hioo tanssimuuveja kuntoon miehen kans. Jottei näytettäs ihan samalta kun taannoin tanssilattialla:

Vissiin oli muuveista kiistaa tai jotain ;)

Hääkakkuhaaveita

Alkuperäiset kakkusuunnitelmat muuttuivat jo jokunen aika sitten ja tulossa on siis jonkinasteinen hyydykekakku. Oon menossa reilun kk:n päästä käymään kaasoni luona. Hänen äitinsä on luvannut valmistaa meidän hääkakut, ja ajattelinkin kysyä josko hän tekisi koeversion tuolloin kun menen käymään sielä päin suomea :) googlasin joitain mielekkäitä ohjeita, ja yksi oli yli muiden! Mä haluan tän, haluan haluan haluan..

Mutta sisältää melkosesti raaka-aineita = paljon euroja.

Mut tää on niin hiano!

kuva

Kyseessä on siis Kinuskikissan blogista löytämäni herkullinen Juhlapöydän raitakakku.

Kuola valuu jo kuvaa tuijottaessa. Voi juma :P

Tää on pakko saada!

Juomapohdintoja

Eilen vähän laskeskelin juomapuolen budjettia ja mietiskeltiin mitä juomia ja paljonko tullaan hankkimaan.

Vieraslistan pohjalta laskeskeltiin, että n. 65henkee mahdollisesti saattaisi nautiskella näistä tarjottavista.

Näillä mietittiin pärjäävämme:

-10 lavaa olutta

-3 lavaa sidukka

-3 lavaa lonkeroa

Lisäksi tarjolle tulee boolia. Vielä en jaksanut kovin tarkkaan laskea, paljonko sitä varten pitäis olla sitä viunaa, mutta kirkas ja nuo yllämainitut tarjottavat erään kaason mies on luvannut tuoda Viron puolelta, kun sielä työasioissa käy muutenkin aika ajoin. Ja ilokseni huomasin laskutoimituksia tehdessäni, että oon budjetoinu juomiin pari-kolmesataa euroa liikaa :D jei, hyvä näin :)

Booliin tietysti tarvitaan myös lantringit, mutta ne haettakoon ihan Lidl:n hyllyiltä kun halvalla saa.

Mietinnässä on myös vielä, tuleeko ruokaviinit ja jos, paljonko sitä pitäisi hankkia. 

Kuoharivaihtoehtojakin eilen pähkäilin, ja laskin että n. 13l kuohariakin menee alkumaljojen kohotukseen. Tuntuu paljolta :O Laskelmien apuun käytin jotain netissä olevaa laskuria. 

Mahdollisesti myös nuo kuoharit tulee Viron puolelta, ainakin sielä tuntuu nekin olevan hurjasti halvempia kuin tällä maalla. Ruokaviinit varmaan hankitaan ihan omasta alkosta, sillä niitä ei niin mahottomasti tuu menemään kuitenkaan. Kai. Mistä mä tiedän, kun oon niin ulkona muutenki kaikesta muusta juomasta kuin kaljasta, maidosta ja vedestä :D

Kuoharivinkkejä kyselinkin fb:n puolella tutuilta ja seuraavia vinkkasit hyviksi:

Onko teillä näistä kokemusta, mikä ois semmonen yleishyvä joka varmaankin maistuisi suurimmalle osalle?

Ite vähä haaveilin siitä hileskumpasta, mutta kun en muista nimee enkä löydä netistäkään.. Se on vaan niin hienon näköstä, blingbling! :D

11

Darde laittoi haasteen mulle blogissaan, johon olikin tarkotus jo ennemmin. Mutta josko nyt! :) 

Kiitos haasteesta! Itse en taida ketään haastaa, sillä nää on jo lukemissani blogeissa pyörineet useampaankin kertaan. Mutta vastailkaa te, jotka haluatte :)

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa musta:

- Oon ihan hurahtanut siskoni vauvaan ja tähän tätiyteen. En ole pientä söpöläistä nähnyt ees livenä, mutta oon aivan rakastunut. Yöunetkin kärsii kun mietin vai yömyöhään asti sitä pientä rakkautta ♥ Eilen luulin jo selviäväni ilman itkustelua mut piti ne pari herkistelytippaa vielä yöllä valuttaa ;)

- Tässä kirjotellessa ootan saunan lämpeemistä. Juniorin kans ollaan kaksin kotona ja päätettiin alottaa päivä aamusaunalla. Kun ei ulkonakaan aurinko paista :(

- Autoni on kuin kaatopaikka. Vajaa vuosi sitten ostin tuon pirssin, ja lupasin pitää parempaa huolta ku edellisestä. Lupaus on pitäny ees jotenki ulkosesti, mutta sisältä se on kaaoksessa. Enkä voi syyttää siitä yksin lapsiakaan. :D

- Oon koukussa pyykin pesuun. Se on rasittavaa hommaa, mutta meinaan menettää järkeni jos pyykkikaapissa ei ole pyykkiä koneellisen vertaa. Hullua. 

- Inhoon meidän kodin lattiaa. Se on ruma. Häiden jälkeen vois alkaa säästää uuteen lattiaan. Niin ja keittiön kaappeihin. Niin ja pesuhuoneen remonttiin.. 

- Jos kuulen hälytysajoneuvon menevän jossain, ryntään heti nettiin tilannehuoneen sivuille tsekkaan missä tapahtuu ja mitä. Oon vainoharhanen ja oon aina varma että se on joku läheinen jossain hädässä. 

- En osaa uida kunnolla. En menisi syvään päähän uimaan muuta kuin reunaa pitkin, että saan jostain kiinni. Pakokauhu iskee jos ei jalat ota pohjaan. Vois kysyy pääsiskö uimakouluun kesällä lasten kans yhes :D

- Ostin eilen Kotiteollisuus-kaljaa. Ei ollu Hynysen partakarvoja seas, vaikka vähä ootinkin. 

- Yks parhaimpia lapsuusmuistoja on se, että iskä harjas mun ja siskon hiukset aina kun oltiin käyty saunas tai suihkus. Se oli niin kivaa. Vieläkin joskus pakotan kaverin tai miehen harjaan mun hiuksia kun ne on märät, koska se on niin rentouttavaa.

- Ja rentoutuksesta puheenollen, oon nukahtanut ainakin 3 kertaa parturissa käydessä kun väriä on huuhdeltu päästä pois. Sekin vain on niin rentouttavaa. 

- Mulla ei oo kevääksi kenkiä. Nykymuoti ei oo täs asias mun kaveri. Taidan hauduttaa jalkani talvikengissä läpi kevään tai siirtyä paljasjalkaseks. Kenkäkaupat tekee hallaa taviksille. 

Vastaukset Darden kysymyksiin:

1. Mikä on elämäsi suurin saavutus?

Kyllä se on nuo omat pikkumiehet, joista oon onnistunut kasvattaan hienoja miehenalkuja ♥ 

2. Haaveiletko jostain ns. epärealistisesta?

Joo, fitness-kisaajien kropasta ja isosta pankkitilistä. EI tuu tapahtuun ;)

3. Tatuointeja on ja jos niin millaisia/missä?

Neljä. Nilkassa, kädessä, alaselän sivulla sekä lavassa. 

4. Jokin jo toteutunut haave?

Kaksi lasta, ja tuo mies jonka kanssa naimisiinkiin meen :) Sekä ihana siskon lapsi, haaveilin täiydestä siitä asti kun itse sain esikoiseni. Nyt se on vihdoin totta :) 

5. Paras/silmää miellyttävin automerkki?

Hmm... Ohan noita. Esim meiän hääauto ;) Ja monet audit, ja mersut ja jotku volvot jajaja.. Kuplavolkkaria ei sovi ikinä unohtaa!

6. Mitä mieltä olet kauneuskirurgiasta?

Tehköön kukin mitä tykkää, mää en tohtis :)

7. Mielipiteitä ikäeroista seurustelusuhteissa?

Eipä sillä iällä väliä. Tosin ehkä mitään 30v ikäeroa en pysty sulattamaan..

8. Onko lapsia/montako ja montako toivoisit jos toivot?

Kaksi ihanaa poikaa, ehkä vois vielä yhen jonon jatkeeksi toivoa :)

9. Paras alkoholipitoinen juoma?

Kalja. Ja se on samalla myös ainut alkoholi mitä suostun juomaan.

10. Kadutko jotain tehtyä tai tekemättä jäänyttä asiaa?

Aina sitä tavallaan katuu, mut ei kuitenkaan niin että sitä katumalla katuis. Elämä on mennyt niin kuin on mennyt, ja tässä oon, onnellisena :)

11. Elämässä tärkeintä?

Perhe, ystävät, terveys sekä ennen kaikkea se että sulla on ihmisiä joita rakastaa ja jotka rakastaa sua. Ilman rakkautta ois kovin paljo kurjempi olla :)

Uudet tuulet

Nyt kun kutsut on paljastettu, seuraa toinen paljastus.

Asiaa vähän vihjailinkin taannoin, mutta eilen asiat selvis varmuudella :)

Reilun kuukauden päästä jätän yötyöt, sanoin itseni irti eilen! JEE! Sit pidän parin viikon rytminkääntöloman, jotta osaan herätä aamuisin töihin. Uusiin töihin! :)

Lasten parissa työskentely ois unelma, mutta tää on nyt toisiks paras vaihtoehto. 

Siirryn vanhusten hoidon pariin. Ja mikä parasta, aina 3vk:n listalla 1-3 iltavuoroo ja 1vkl. Enimmäkseen siis pelkkää aamuvuoroa, kelpaa! :) 

Tää akka saa vihdoin säännöllisemmän rytmin, ja luvan nukkua öisin. Ai juma. 

Ai niin, eikä muutaman sadan euron parempi peruspalkkakaan haittaa yhtään ;) vaikka eihän tälläkään rikastuun pääse, niin kuin hoitsualalla yleensäkään :D

Mutta mieli on hyvä! Laskeskelin että n. 20 valvottavaa yövuoroo jäljellä. Eli n. 160h. Siitähän selviää, jos ei muulla niin shoppailemalla yöt läpeensä tuoreelle siskonpojalle kaikkee ylisöpöö ♥

Tässä ne on, ne meidän kutsut :)

Suurin osa kutsuista pitäis olla vastaanottajillaan, joten on aika paljastaa ne myös teille hyvät lukijat :)

Itsehän tilasin kutsut tosi aikasin, jo viime kesänä :D Mutta kertaakaan en oo katunut, ne on juuri niin meiän tyyliset kuin voi olla ;)

Kutsujen väliin tulevat infotekstit on tulostettu hopeisenharmaalle helmiäispaperille. Anteeksi nuo useat suttaukset, mutta ihan kaikkee en viitti paljastaa ;) 

Ja myös infolapun loppuun halusin tuon kutsuissakin esiintyneen lintupariskunnan.

Ihme ja kumma, onnistuin taituroimaan nuo linnut siihen ihan ite! :D

Infolappuset taiteltiin kolmeen osaan jotta mahtuivat kutsujen kera kuoriin.

Muutama ilmottautuminenkin on jo saatu ja kutsujakin kehuttu :) Mitäs te tykkäätte? :)

Maailman onnellisin!

Musta tuli täti! Ekan kerran elämässäni.

Oon niin kovin, kovin onnellinen ♥ Sanat ei riitä kertomaan. Mahtava päivä ♥

Tuli vaan mieleen..

Kun katselin erään löytämäni sivuston kuvia.. Että kyllä maailma on täynnä huiketa ja kauniita paikkoja. Kuin myös karuja ja aika pelottaviakin. Häähumussa kun tää nainen on aikalailla 24/7, niin pakko linkittää muutama kuva tähän koska nämä nähdessäni eka ajatus oli "vitsi tossa sais upeita hääkuvia!"

Ja mietin miksei meidän pohjalaaskyläs oo moisia ;)

Siis miten maailmas voikaan olla noin uskomattomia paikkoja. Vastaavia kuvasarjoja on pyörinyt netissä paljon, ja joka kerta mä vain ihmettelen. Miten voikaan olla?

Jos mä oisin joku megabiljoziljonääri niin mä varmaan ehkä lennättäisin meidät ympäri maailmaa otattaan meistä upeita kuvia noin miljoonassa upeessa paikassa. Ja sit mulla ois varmaan yks kerros mun megablijoziljoonaa maksavassa talossamme varattuna ihan vaan meidän megablijoziljoonalle upeelle hääkuvalle. 

Kaikki kuvat löydät täältä.

Wruuuuuum!

En ookaan teille vielä näyttänyt kuvaa meidän tulevasta hääautosta. Joskus aikoja sitten näytin kuvan saman merkkisestä, mutta tässä on nyt se nimenomainen auto jolla päästään huristelemaan.

On niin hiano!

Onneks on levee ovi niin mahdun ehkä helmoineni ainakin ovesta sisään :D Se on sit eri asia miten saadaan ovi vielä kiinni, kun oon penkissä asti.