Jaa mikä kiire?

Linjoilla taas, pienen taukosen jälkeen. Ollut niin paljon töitä ja muuta ettei oo tännekään keriinny kirjottelmaan. Asioita häidenkin osalta on hoideltu, ja kiirettä pukkaa. Tämä ja seuraavat kaks viikkoa töitä, ja sitten eletäänkin jo hääviikkoa! APUA! Ja ihanaa ♥ 3vk 4pv niin mä oon Vaimo! 

Kalenterin sivut on alkanu täyttyä uhkaavaasti. Noin niinku töiden lisäksi.

Huomenna askarrellaanpaskarrellaan pikkusiskon kanssa vieraskirjajutut valmiiksi.

Perjantaille yritetään saada jotain hääpalaveria kasaan.

Lauantaina koitan rentoutua erään kaasoni ja hänen miehensä tupareissa; viimeinen irtiotto arjesta ennen häitä.

Ti 2.7 menen koekampaukseen. Jahka löydän sitä ennen hukkaamani hiuspidennykset. 

Miten niin hukkaisin päänikin jos se ei olis kiinni kaulas?

3.7 saan hakea valmiit menukortit kotiin. Ja myös hääpuvun saisin noutaa tällä viikkoa.

4.7 (ens viikon ainoa vapaapäivä töistä by the way) menen kälyn kanssa testaamaan ja ostamaan laadukkaita meikkejä häämeikkiä varten.

9.7 treffaan häidemme lastenhoitajien kanssa, eli heidän, jotka viihdyttävät lapsia leikkihuoneessa aikuisemman väen keskittyessä seurusteluun ja ohjelmaan. 

Samana päivänä myös menen hierottavaksi, kun vapaita aikoja ei enää hääviikolle saanut :/

Hääviikollakin on sovittuna jos jonkinlaista jo, kaiken sen muun hommailun ja järkkäilyn lisäksi. Keskiviikolle on palaveria kuvaajan sekä papin kanssa ja myöskin kirkkoharjoitukset. Torstaina laitetaan kynnet ja varmaan tehdään vielä kerran koemeikki. Perjantaina jalkahoito. 

Vielä pitäisi sopia hääjuhlakuvaajan kanssa pieni palaveri johonkin väliin. Ja ehtiä käydä kukkakaupassa viemässä vermeet kimppua varten ja sopimassa viimeiset yksityiskohdat. 

Vihki pitäisi viedä kaiverrukseen ja kihla rodinoitavaksi. 

Kaasoilta ja bestmaneilta puuttuu edelleen lahjat.

Potrettikuviin pitäisi keksiä rekvisiittaa.

Tienviitat on vielä tekemättä.

Ballerinat hääjuhlan yötunneille on löytämättä. 

Yöpalat pitäisi miettiä sekä päättää kuka ne tekee ja koska. 

Biisilista on pahasti vielä vaiheessa.

Jajajajajajajajajajajajajajajaja... Ohan tässä kaikkea! Mutta ehkä me ehitään, ehkä? :D

Ihme kyllä ei vielä kovasti ressaa.. jotenkin on luotto siihen et kyllä kaikki hoituu :) 

Nyt meen ettiin niitä pidennyksiä. Pakkohan ne jossain on olla :D

Rahalla saa ja hevosella pääsöö...

No hevosta mulla ei oo, eikä kyllä tällä menolla enää rahaakaa, siis niitä vähäsiä pennosia mitä ylipäätään tällä huippupalkatulla alalla tienaa :D Mutta joo, tänään oli vielä vapaapäivä joten kävin sitten tuhlailemassa taas hähin. Tiliä tuli kevennettyä Lidliin, josta hain auton peräkontillisen lantrinkia booliin sekä holittomia selväpäisille juhlijoille. Tulipa vain äsken mieleen, että jotain alkoholitonta alkumaljaakin pitäis olla, lapsille ja muille jotka ei skumpalla skoolaa... Täytyypä kirjottaa ylös, siihen alati kasvavaan tehtävälistaan..

Löydettiin myös juniorille oikean kokoinen puku, ja voi että miten paljon tekee pienelläkin ihmisillä kun on hyvin istuva puku. Ihana hurmuri ♥

Kimppua varten täytyi vielä tehdä vähän ostoksia. Hankin aiemmin jo vihreät varret peittävää harmaata satiininauhaa, ja tänään ostin vähän härpäkettä kukkien sekaan. Nyt en vain osaa päättää, laittaisko valkoisten ruusujen sekaan muutaman timantin, vaiko nätisti kimaltavia harmaita "helmiä".. Valinnan vaikeus tuli taas kylään.. :D 

Kummanko kannalle te ootte, kummatko yhdistäisitte harmaalla satiininauhalla sidotun, valkoisen ruusukimpun kanssa?

Ainiin ja löysin Tiimarista ihan huippusöpöjä kyniä meidän "vieraskirjaa" varten. Lyijykyniltä näyttäviä kuulakärkikyniä, teemaväreissä tietenkin ;)

Vihdoin idea vieraille

Vieraskirja-idea meidän häissä on ollut pitkään epäselvä. Vuosi sitten oltiin satavarmoja että päädymme siihen iki-ihanaan kivi-ideaan, mutta käytännössä se olisi ollut liian hankala toteuttaa näinkin suurella vierasmäärällä mitä meillä. Sen jälkeen on ideoita laukannut ees taas, ja kaikki lopulta ollut kuitenkin huonoja sellaisia. 

Päädyttiin lopulta melko perinteiseen ratkaisuun, ja eilen vietinkin pikkusiskon kanssa pari tuntia Wordin kanssa takuten sekä ah-niin-ihanan-aataminaikaisen tulostimen supernopeaa toimintaa ihaillen ;) 

Illalla vielä aiheutin lähes jotain rasitusvamman tyyppistä peukalon alimpaan niveleen, kun päätin saksia melkein 250 korttia irti A4-kokoisilta arkeilta. Mutta hyvä kun leikkasin, niin nyt on enää jatkohommat tekemättä johon nakitin jo pari kaasoa avukseni. Se onkin sitten toinen juttu koska ne ehitään viimeistellä. Mut onhan tässä vielä aikaa, 1kk ja 3pv :P

Ja tutut lintuset ne korteissa kaulailee..

Meillä oli muuten nyt lauantaina viimenen vastauspäivä kutsuihin. Muutamia viestejä jouduttiin laittamaan, kun ei ihmiset ilmeisesti hoksanneet että on ihan hyvä ilmottaa siitäkin että ei pääse osallistumaan. Ja osa oli kyllä sellaisia, joiden kanssa on ollut puhetta heidän häihin tulostaan, mutta virallista vahvistusta ei ollut tullut. 

Yks puhelu mun pitäis vielä tehdä erääseen hoitokotiin, sieltä kun ei kukaan muistanut vahvistaa erään miehen sukulaisen osallistumista häihin. 

Mutta kokonaisuudessaan meidän kanssa juhlii 121 henkeä, joista lapsia sen parikymmentä. Ihan hyvä poppoo, ja onneksi kovin monia peruutuksia ei tullut vaikka alunperin vähän pelkäsin, niin suositusta kesäjuhlaviikonlopusta kun kuitenkin on kyse. 

Lauantaina kävin tosiaan sovittelemassa asioita juhlamme esiintyjän kanssa, ja alustavasti ajateltiin että hän vetää kaksi laulusettiä. Niiden pituus tosin riippuu nyt vähän siitäkin, millaisia ja miten pitkiä ohjelmanumeroita kaasot ja bestmanit on ajatelleet. Meillä kun ei niistä hirveesti oo käryä :P 

Kirkkoharjoituksetkin on sovittu, ja ne koittaa hääviikon keskiviikkona. Tällöin myös pappi vähän haastattelee meitä vihkitilaisuuden puhettaan varten. Toivon mukaan saadaan kanttorikin paikalle harjoitukseen, sillä tahtoisin kovasti harjoitella musiikin kanssa. Vaikka ne nyt perusmarsseja tulee olemaankin, mutta silti. Ja pienintä morsiustyttöä ajatellenkin ois hyvä saada se musiikki mukaan, niin ei marssin äänenvoimakkuus vain säikäyttäisi pientä neitiä sitten hääpäivänä :)

Lisäkuluja pompsahti taas muutaman kympin edestä. Nuoremmalle pojalle saatiin talvella lainaan hänen serkkupoikansa vanha puku, joka oli silloin vielä reilun kokoinen. Hirveen kasvupyrähdyksen poika on vetänyt kevään aikana, mutta toissapäivänä sovitellessa tajuttiin että ei auta kuin hakea uus, pienempi puku. Meidän miniatyyri-mies on vain niin pieni ja kaponen ettei tuosta puvusta sais sopivaa tekemälläkään :D

Onneksi sentään vanhemman pojan puku istui hyvin, ettei tarvi sitäkin vielä mennä ostaan uudelleen. 

Voi että, en malta oottaa sitä päivää, kun saat komeat poikani ja kauniit kummityttömme edelläni, rakas isä vierelläni, kävellä kohti komeinta sulhasta joka alttarilla odottelee ♥ Onneksi se päivä on jo ihan muutaman nurkan takana!

My Fab 5 ♥

Aattelin tulla kertomaan, että mun kaasoilla on mekot! Tai no, melkein. Yhen kaason mekkoa aletaan vasta ompelemaan, mutta kangas on kuitenkin jo hallussa. Muilla ihanilla onkin mekot jo kaapissa asti
( tai ostospussissa kun kaksi tanttua löydettin tänään ;)

Teemaväreihin en vaatinut pukeutumaan, sillä en ois osannut nähä ehkä heitä kaikkia pinkeissä puvuissa, tai ainakaan samanmallisissa keskenään. Jotenka annoin vapaat kädet mekkojen valintaan. Esittelen teille nyt värit, jotka suunnilleen vastaavat todellisuutta. Enhän mä niitä oikeita malleja mistään osaa netistä ettiä, mut näkee ainakin nuo sävyt jotka on ainakin sinnepäin :D Ei mun mielestä yhtään paha yhdistelmä, vaikka niin montaa väriä löytyykin :)

Kimpunpitäjäkaaso :D, vanhempi siskoni valitsi itselleen tänään aivan upean sinisen ja kauniin mekon.
Väri hyvin alla olevan kaltainen.

Kuva http://world-wholesales.com/

Kaaso, jonka mekkoa vasta aletaan tehdä, on valinnut kankaaksi suurinpiirtein tämän saävyisen violetin. 

Kuva http://world-wholesales.com/

Kaaso, joka ensimmäisenä teki mekkolöytönsä jo ajat sitten, pukeutuu kauniiseen pukuun jonka väri ei hirveen kauas tästä heitä.

Kuva http://world-wholesales.com/

Toinen tämän päivän löytö oli kaason mekko pitkäaikaisimmalle ystävälleni. Hänen kanssaan soviteltiin melkosen monta tanttua, mutta lopulta löytyi juurikin niin hyvä mekko hänelle! Mäkin karehdin ja sovitin samaa, mut eihän se mun päälle sopinu, tällänen tasapaksu ku olen :D Väriä vastaavaa en löytänyt netistä, mutta pinkki se on, jonkinsävyinen pinkki. Ei nyt ihan tälläinenkään mut noh, pinkki kuitenkin.

Kuva nelly.com

Nuorempi siskoni löysi mekon jo jokin aikaa sitten. Väri on vähän korallinen, kai? Mä oon maailman surkein värititetäjä. Mut jotain tähän suuntaan... No paitövei, kaunis mekko hänelläkin. Näkisittepä sen mekon yksityiskohdat :P Täytyy käydä napsimas kuva joku päivä ;) Nuorin kaasoista pukeutuukin ainoana vähän liehuvampihelmaiseen mekkoon, muilla on melko tyköistuvat helmat. Mut ei se mitää, nuori ja kaunis saa vähän liehuakkin vanhojen seas :D ♥

Kuva nelly.com

Mitäs tykkäätte? Eiks vain noi ihan näppärästi sovi seistä tönöttämään toistensa vieressä siinä alttarin reunalla? :)

tiutiu vaan :)

Tää mimmi on vieläki ihan fiiliksissä polttareistaan. Töissäkin ne oli osa tienneet, eikä nekään paljastanu mitään viime viikolla :P 

Mutta nyt kun polttarit on pitkän odottelun ja jännityksen jälkeen vietetty, on helpompi keskittää ajatukset nyt viime viikoiksi täysin itse häihin. Hirveän paljoa ei ole tekemättä, mutta tarpeeksi kuitenkin. Munhan piti lauantaina sopia puhelimitse papin kanssa tapaamisesta ja kirkkoharjoituksista sekä tavata nuori laulajalupaus  joka on tulossa vetämään yhen setin verran tanssimusaa meidän häihin. Mutta sattuneesta syystä piti siirtää näitä asioita vielä viikonlopun yli. Ens lauantaina sitten sovitaan musiikista ja papille yritän soittaa huomenna. 

Tuleva lauantai on myös viimeinen ilmoittautumispäivä, ja vielä siihen nähden aika moni on sanomatta juuta jaata tuloonsa. 25 aikuisen sekä 4 lapsen osalta on vielä meille epäselvää, tulevatko he vai eivät. Toivottavasti ihan noille kaikille ei tarvi soitella perään ja kysellä :D Muuten tulis jo myötähäpee heidän puolestaan kun eivät oo muistanu tai tajunnu ilmottaa pääsystään tai esteistään ;) 

Tää laiskimus on myös unohtanu perua edelleen sen ekan kukkakauppavarauksen. Toiseen kun päädyin paremman tarjouksen takia ja siksi, kun ekan liikkeen työntekijä otti lopputilin, ja juuri hänen oisin kyseisestä puljusta halunnut sen kimpun tekevän. Kimppua varten pitäis myös muistaa hankkia satiininauhaa sekä timantteja. 

Wc-koreja varten uupuu enää jotain pientä. Ja miesten vessaan itse korikin :D En ymmärrä miksen ostanut molempiin yhtäaikaa vaikka päätin jo silloin miesten korin värinkin. Tyhmä akka? 

Ostoslistalla on myöskin vielä valtava määrä lisää boolilaseja, kertis-sellaisia, sillä tajusin että niitähän käytetään myös silloin kun vieraille tarjotaan pientä snäksiä ja juomista meidän ollessa potrettikuvassa. 

Kaasojen ja bestmanien lahjat on edelleen meille suuri arvoitus. Mutta ehtiihän tässä, vaikka sitten häämatkalta jotain hankkimaan :D Vieraskirjan suhteen idea on vähän vieläkin hukassa, mutta aion tänään esittää miehelle ajatuksen melko perinteisestä tavasta sen toteutukseen. Jotenkaan en jaksa enää niitä mun moninaisia erikoisia ajatuksia kun tuntuu että kaikki niistä tyssää johonkin typerään "en osaa" -juttuun :D

Vihkisormuksen ajattelin viedä kaiverrukseen perjantaina, kun menemme kahdelle kaasolle etsimään mekkoja häihin. Kihlan rodinointi saa odottaa johonkin lähemmäs häitä, ja sen vien ihan paikalliseen liikkeeseen. Menukortit käytiin yhen kaason kans laittaan tilaukseen viime perjantaina, ja ne pitäis olla valmiit heinäkuun ekalla viikolla. Eipä ollu paha hinta, kun 36 kaksipuolista painatettua menukorttia tulee maksaan laminoinnin kanssa n. 26e. Varmasti mun askartelutaidoilla niihin ois uponnut miljoonasti enempi rahaa itsetehtynä :D

Juomatkin meille saapui Tallinnasta viime viikolla. Se reissu olikin ollut melkonen, ja vähällä oli ettei juomat jääny sille tielleen. Mutta nyt ne oottaa janoisia häävieraita turvallisesti meidän varastossa :D Ja oli kyllä mahtavaa, että olin budjetoinu juomiin alunperin tuplahinnan, joten eipä ressata sitäkään enää :P

Jotenkin tuntuu, että nyt on häät niin lähellä. Kun polttaritkin oli ja meni. Ja tottatosiaan, eihän niihin olekaan enää kuin 1kk 1vk ja 3päivää. Pianhen ne on jo, miten jännittävää ja ihanaa ♥

Ihan parhaat polttarit!

Mulla oli eilen polttarit! Aijjjjettä joo miten oli ihana päivä ♥ Mulle oli valehdeltu viikkotolkulla, joka suunnasta ja joka tavalla. Tuli niin täytenä yllärinä koko juttu :D

Alkuviikosta vielä kovasti uskoin että polttarit ois viikonloppuna, mutta sitten rupes usko horjuun kun alkoi tulla kaikenlaista juttua esiin. Yks kaasoista kirjotti omaan blogiin asti, miten tapaa viikonloppuna vanhoja luokkakavereita (joo, tapas se mut jo perjantaina). Yksi ystävä oli jo ajat sitten pyytänyt mua ottaan tyttönsä hoitoon ja yökyläilyä varten olin asennoitunut ja keksinyt kaikkea tekemistä pikkutytön viihdyttämiseksi. Silti vähän pienesti vielä epäilin, kunnes eräs kaaso tuuletti meillä sähköpostia lukiessaan, kun oli saapunut risteilyn vahvistusviesti jostain Turun matkatoimistosta. Mäkin katoin sen, että reissu oli jo maksettu ja totesinki et no nyt on ainaki selvä ettei polttarit oo vielä tänä viikonloppuna :D

Tuli aamu ja ystävä miehineen saapui tuomaan tyttöään meille. Mitään en tajunnut vaikka hänen puhelin soi koko ajan, mietin vain et kylläpä on linjat kuumina heti aamusta toisella. Pian hän pyysi mua sisälle, vakavalla äänellä ja aattelin et nyt on jotain megasalaista asiaa. Mitään en tajunnut ees siinä vaihees kun kuulin auton ääniä ja ikkunasta näin ison tilataksin. Huuli pyöreenä vain "mikä ihmeen auto meille tuli" :O 

Homman tajusin vasta kun alkoi pinkkiin pukeutunutta väkee purkautua autosta ulos. Ja sitten tuli itku :D Ja paniikki, tärinä, jännitys, kauhu ja kaikki :D

Sain 30min aikaa pakata kaikenlaista ja laittaa itteeni ees jonkinnäköseen edustuskuntoon. Kun kaikki oli pakattu ja akka ees jonkin näkönen, ei muuta kuin side silmille ja autoon. Yhtään en tiennyt mitä odottaa, ja jännitys oli melkonen. 

Kuvia mulla on teille huonosti tarjota, sillä saan kuvat kuulemma vasta häiden jälkeen, hmh. Mitä lie suunnittelevat :P Muutaman kuvan he eilen kuitenkin lisäili facebookiin joten materiaali on sieltä. 

Ensimmäisenä pääsin rentoutumaan jalkahoitoon ja sen jälkeen piknikille. Sää suosi aamusta asti, aurinkoa ja lämpöä ♥ Sitten taas side silmille ja autoon. Kun päästiin kohteeseen, en todellakaan heti ymmärtänyt missä ollaan. Sitten näin yhen kaason miehen sekä ralliauton ja alko armoton tuuletus: MÄ PÄÄSEN RALLIAUTON KYYTIIN! Olin niinniinniin onnellinen ja innoissani, monivuotinen haave toteutui vihdoin! Ja kyllä oli aivan parasta, mahtavaa, huikeaa jajaja!! Videokamera kuvas mua koko kyydin ajan, ja vähän harmittaa etten ees muodon vuoksi kiljunut kyydissä yhtään ;) Typerän onnellinen pepsodent hymy päällä vain koko ajan :D

Ja tuuletusta!

Rallin päälle mulle tuotiin kaveri. Sellainen ihana kierosilmäinen kaveri. Josta mun piti kuulemma pitää hyvä huoli koko päivän. Nimesin hänet Perttu Hermanniksi. 

Pyörillä kulkeva, karvaton mäyräkoira ♥

Imagoa piti tietenkin lisätä myös emännän osalta. Ja sainkin päälleni puettavaksi oikein upean, juuri meikälle sopivan sopivan asun ;) Tämä liittyy jo lapsuudesta asti juontaviin juttuihin mutta en ois ikinä osannut arvata. Mitäs tykkäätte, eiks oo kaunis? 

Virve täs terve!

Tatskassa tietysti tulevan aviomiehen nimi.

Myöhemmin bikineihin päätyivät vielä kävyt nänneiksi, sekä pyllyyn kunnon täytteet. Ja vieläpä tämän kuulemma niin rooliin heittäytyvän morsiamen ansiosta ;)

Tämän enempää kuvia mulla ei olekaan. Mut niitä sit lisää häiden jälkeen mulle ja teille nähtäväksi ;)

Päivä jatkui toiseen naapurikuntaan terassille. Pieni lepotauko. Sitten pohjanmaan pääkaupunkiin Seinäjoelle, jossa kävimme syömässä. Pääsin myös vetämään puistossa Macarenaa, mutta koska paikalliset ihmiset oli niin juroja, niin sain ohjata tanssin ihanalle polttariporukalleni. Esityksen jälkeen paikkakunta vaihtui taas, ja pääsin päivän suurimman haasteen eteen: tekemään itse alusta alkaen englanninkielisen miehen opatuksella Polka-karkkeja! Oli hieman hankalaa tällä kieli- ja keittiötaidoilla :D Mutta sain vain ison laatikollisen made by me -karkkeja mukaani. Ja ne on namia! :P

Viimeinen etappi oli vanhempieni ihana mökki, jossa tiedossa oli ruokaa, juomaa, seksivälinekutsuja, saunomista sekä kauniita sanoja jotka saivat mut vähän kyynelehtimään. Mulla oli aivan yks elämäni parhaimmista ja ihanimmista päivistä ♥ Oon saanut elämääni niin paljon ihania naisia, etten voi kylliksi kiittää enkä saa sanoiksi puettua mikä fiilis polttareista jäi. Olin ja olen vieläkin niin otettu kaikesta ♥
Tän tarkempaa kertomusta nyt ei tule, sillä mun on vaikee kirjottaa ilman kuvia paremmin :D Mutta katotaan nyt mitä kaikkee ne vielä keksii kuvilla ja videoilla tehdä.. Hui :D

Jeijjeiii, se on kadonnut!

Nimittäin selkäperse! :D Käytiin eilen puvun viimeses sovitukses kahen kaason kanssa, eikä enää tullu selkäpersettä joka mua jo joulukuusta asti hirvitti, ja oli paikallaan vielä maaliskuun sovituksessa. Mut nytpä ei enää ;) Kyllä huomaa että yötyön tuoma turvotus ja pari kiloa on kadonnut kahen lomaviikon ja 1 PÄIVÄtyöviikon jälkeen. Tää oli positiivista ♥ Nyt mun ei tarvi ressata enää, lähteekö painoo/kiinteydynkö. Tääkin riittää ja jos vielä vähän lisää lähtee/kiinteytyy niin se on vain plussaa :)

Otin myös eilen illalla uuden tavan. Hääkenkiä on pakko sisäänajaa, että jaksan hillua niillä ainakin sukkanauhan heittoon asti. Ihan kiva kikkailla näillä 11cm koroilla pitkin kotia :D 

Helteitä on ollut edelleen, tosin meillä aika sateista nää illat etten oo enää ehtiny juuri auringossa olemaan. Mutta oottehan muut muistanu aurinkoa ottaes ottaa huomioon, ettei kehity mitään hääpuvun kans epäsopivia rajoja? Mä nimittäin onneksi oon sen muistanu. Ja vapaa-aika auringossa on vietetty olkaimettomilla topeilla ja mekoilla. Ja raja menee onneksi puvun sisäpuolella :) 

Mun mielestä vain on kamalan näköstä, jos olkaimettoman puvun kans loistaa esim. painijanselkätopin jättämät rajat..

Mutta nyt meen jatkaan vielä toviksi köpöttelyä näillä kengillä ennen kun on pakko painua taas pehkuihin. En kyl tykkää tästä uuden työn vaatimista aikasista nukkumaanmenoajoista... ;)

"otetaan kuivimmat pois"

Taannoin ekan lomaviikkoni toisena päivänä kävi katastrofi.

Mun vakkariparturi on äitiyslomalla ( tosin onneksi hääkampauksen luvannut tehdä ) joten jouduin mennä muualle hiustenleikkuuseen. Kaikki ei mennyt niin kuin piti, eikä ees sinne päin.

Vuosi sitten aloitin hiusten kasvatuksen tästä:

Latvat ei kunnolla näy, mutta pisimmät oli jonkin verran yli olkapäiden. Punanen värjättiin jo aika pian kasvattamisen jälkeen piiloon. Tuo malli oli tosi rikkonainen ja revitty, joten kasvatusvaiheessa ehin muutamaan otteeseen kirota pehkoni ja odotin että häiden jälkeen sais leikata tuon mallin takas. Lomaviikon maanantaina suunniteltiin oman kampaajani kanssa hääkampausta, ja totesin etten ehkä sittenkään häiden jälkeen malta leikata enää lyhyeksi kun se pitkästä aikaa on jo niin pitkä. Pisimmät hiukset kun ylettyi jo puoleen selkään.

Tiistaina menin sitten toisaalle parturiin ja sanoin, että otetaan kuivimmat pois latvoista, ja kerroin kasvattaneeni vuoden verran hiuksia. Arvelin että n. 5cm lähtis, sillä vähän oli kuiviksi päässeet kun ei niitä ollut 8kk kukaan leikannut. Mun hiukset oli takaa katsottuna u:n malliset, eli keskeltä takaa pisimmät ja edestä sivuilta lyhimmät. Parturi otti etummaisista kiinni ja kysyi, tarviiko näitä vielä pyöristää. Sanoin että ei, kun haluan että lyhimmätkin pian ylettyisi kunnolla korvan taakse. 

Mutta ristus, parturi tajusi asian ihan väärin! En kyllä ymmärrä miten on mahdollista ymmärtää niin väärin, mut hän pätkäs sitten KAIKKI "pyöristykset" pois, ja tuloksena oli tasapitkä tukka joka puolelta. Pisimmät hiukset lyheni lähes 20cm ja mun tukka oli kuin amerikkalaisella kotirouvalla 90-luvun leffoissa.

Tähän tyyliin:

En tajunnut lopputuloksen kauheutta vielä parturin penkissä, sillä lähdin sieltä kovin kiireellä enkä jäänyt tarkemmin tutkimaan. Luulin että ammattilaiset osaa. Kotona heitin tukan ponnarille ja painelin pihatöihin. Mietin kyllä että tuntupa lyhyeltä, mutta vasta suihkun, föönauksen ja suoristamisen jälkeen totuus paljastui.

Ja sitten tuli ISOT itkupotkuraivarit. En oo koskaa tuntenu olevani niiiiin ruma kuin silloin. Yöllä nousin laittaan clipsipidennyksiä, kun en kestänyt ajatella aamua jolloin nään itseni peilistä. 

Neljä päivää kituutin sillä karmealla pehkolla, kunnes eräs kaverini (parturi hänkin) pääsi onneksi pelastamaan tilanteen. Latvaa ohennettiin ja rikottiin, joten nyt lopputulos on nuorekkaampi ja mun näkönen. Nyt tällä kehtaa olla, eikä enää tarvi itkee mutta vitutus on edelleen. Vuoden kasvatus pätkittiin parturiliikkeen lattialle. Niin väärin, niin väärin! Koskaan en enää sinne puljuun mene. Enkä ois nytkään mennyt, mut olin saanut jo toissajouluna lahjakortin hiustenleikkuuseen, joten nuukuuksissani sinne sitten menin. Ei kannattais :( 

Hääkampaukseen tää ei onneks oleellisesti vaikuta, sillä lisämittaa tulee pidennyksillä siihen kuitenkin. Mutta ois se ny ollu kiva tuntee ittensä kauniiks koko kesän, sillä tää on meidän kesä. Oon morsian, ja mun pitäis näyttää kauniilta. Nyt vain oon tämmönen, kohtalainen. Typerää! Kiharrettuna tää on täs mitas parhain, mut ei mulla oo arkisin aikaa alkaa kihartelemaan.

Jostain syystä tuli näin rakeisena.
En osaa näemmä käyttää miehen
koneen kuvaohjelmaa :D

Tahtomatta näin

Voi ihanat blogini seuraajat!
Oon ihan tahtomattani joutunut olemaan näin hiljaa. Ois mulla jotain kirjoteltavaakin häiden suhteen, esim jo lähes kolme viikkoa sitten tapahtunut hiuskatastrofi, jonka eräs parturi mulle aiheutti vuoden kasvatusurakan jälkeen.. Sekä paljo muuta mitä mieleen on tullut tai on tapahtunut. Mut mää en vaan ehi! :(

Eka työviikko takana ja vähän on puhkikulutettu olo. Jalat piti lyödä eilen illalla kylpyyn, koko viikon kun töissä tullut käveltyä ympäriämpäri asiakkaan luota toiselle, voin kertoo et kyllä tuntuu. Sanoinkin työkavereille et kohtuu raskasta tää oikee töiden tekeminen, sen kahen vuoden istumisen jälkeen :D Mut josko nyt päästäs töidenkin avulla tavotepainoon häihin mennes ;) 

Eka viikko oli mulla perehdytysten vuoksi vähän epämukava; aamuvuoro-iltavuoro-aamuvuoro-iltavuoro-aamuvuoro. Ei siinä paljon ehtinyt koneelle bloggaileen. Lueskelemassa oon yrittäny ehtiä käydä, mut sitten on se kommentointi jääny minimiin. Noooh, ehkä se tästä kun vaan sisäistää uuden rytmin :)

Nytkään en ehdi enempiä juoruamaan, sillä täytyy alkaa valmistautua. Miehen siskon valmistujaisjuhlat pidetään meillä, nekin pitäneet vähän kiiruisena mua tällä viikolla. Mutta ihanaa viikonloppua teille kaikille ♥