Jaa mikä kiire?

Linjoilla taas, pienen taukosen jälkeen. Ollut niin paljon töitä ja muuta ettei oo tännekään keriinny kirjottelmaan. Asioita häidenkin osalta on hoideltu, ja kiirettä pukkaa. Tämä ja seuraavat kaks viikkoa töitä, ja sitten eletäänkin jo hääviikkoa! APUA! Ja ihanaa ♥ 3vk 4pv niin mä oon Vaimo! 

Kalenterin sivut on alkanu täyttyä uhkaavaasti. Noin niinku töiden lisäksi.

Huomenna askarrellaanpaskarrellaan pikkusiskon kanssa vieraskirjajutut valmiiksi.

Perjantaille yritetään saada jotain hääpalaveria kasaan.

Lauantaina koitan rentoutua erään kaasoni ja hänen miehensä tupareissa; viimeinen irtiotto arjesta ennen häitä.

Ti 2.7 menen koekampaukseen. Jahka löydän sitä ennen hukkaamani hiuspidennykset. 

Miten niin hukkaisin päänikin jos se ei olis kiinni kaulas?

3.7 saan hakea valmiit menukortit kotiin. Ja myös hääpuvun saisin noutaa tällä viikkoa.

4.7 (ens viikon ainoa vapaapäivä töistä by the way) menen kälyn kanssa testaamaan ja ostamaan laadukkaita meikkejä häämeikkiä varten.

9.7 treffaan häidemme lastenhoitajien kanssa, eli heidän, jotka viihdyttävät lapsia leikkihuoneessa aikuisemman väen keskittyessä seurusteluun ja ohjelmaan. 

Samana päivänä myös menen hierottavaksi, kun vapaita aikoja ei enää hääviikolle saanut :/

Hääviikollakin on sovittuna jos jonkinlaista jo, kaiken sen muun hommailun ja järkkäilyn lisäksi. Keskiviikolle on palaveria kuvaajan sekä papin kanssa ja myöskin kirkkoharjoitukset. Torstaina laitetaan kynnet ja varmaan tehdään vielä kerran koemeikki. Perjantaina jalkahoito. 

Vielä pitäisi sopia hääjuhlakuvaajan kanssa pieni palaveri johonkin väliin. Ja ehtiä käydä kukkakaupassa viemässä vermeet kimppua varten ja sopimassa viimeiset yksityiskohdat. 

Vihki pitäisi viedä kaiverrukseen ja kihla rodinoitavaksi. 

Kaasoilta ja bestmaneilta puuttuu edelleen lahjat.

Potrettikuviin pitäisi keksiä rekvisiittaa.

Tienviitat on vielä tekemättä.

Ballerinat hääjuhlan yötunneille on löytämättä. 

Yöpalat pitäisi miettiä sekä päättää kuka ne tekee ja koska. 

Biisilista on pahasti vielä vaiheessa.

Jajajajajajajajajajajajajajajaja... Ohan tässä kaikkea! Mutta ehkä me ehitään, ehkä? :D

Ihme kyllä ei vielä kovasti ressaa.. jotenkin on luotto siihen et kyllä kaikki hoituu :) 

Nyt meen ettiin niitä pidennyksiä. Pakkohan ne jossain on olla :D

Rahalla saa ja hevosella pääsöö...

No hevosta mulla ei oo, eikä kyllä tällä menolla enää rahaakaa, siis niitä vähäsiä pennosia mitä ylipäätään tällä huippupalkatulla alalla tienaa :D Mutta joo, tänään oli vielä vapaapäivä joten kävin sitten tuhlailemassa taas hähin. Tiliä tuli kevennettyä Lidliin, josta hain auton peräkontillisen lantrinkia booliin sekä holittomia selväpäisille juhlijoille. Tulipa vain äsken mieleen, että jotain alkoholitonta alkumaljaakin pitäis olla, lapsille ja muille jotka ei skumpalla skoolaa... Täytyypä kirjottaa ylös, siihen alati kasvavaan tehtävälistaan..

Löydettiin myös juniorille oikean kokoinen puku, ja voi että miten paljon tekee pienelläkin ihmisillä kun on hyvin istuva puku. Ihana hurmuri ♥

Kimppua varten täytyi vielä tehdä vähän ostoksia. Hankin aiemmin jo vihreät varret peittävää harmaata satiininauhaa, ja tänään ostin vähän härpäkettä kukkien sekaan. Nyt en vain osaa päättää, laittaisko valkoisten ruusujen sekaan muutaman timantin, vaiko nätisti kimaltavia harmaita "helmiä".. Valinnan vaikeus tuli taas kylään.. :D 

Kummanko kannalle te ootte, kummatko yhdistäisitte harmaalla satiininauhalla sidotun, valkoisen ruusukimpun kanssa?

Ainiin ja löysin Tiimarista ihan huippusöpöjä kyniä meidän "vieraskirjaa" varten. Lyijykyniltä näyttäviä kuulakärkikyniä, teemaväreissä tietenkin ;)

Vihdoin idea vieraille

Vieraskirja-idea meidän häissä on ollut pitkään epäselvä. Vuosi sitten oltiin satavarmoja että päädymme siihen iki-ihanaan kivi-ideaan, mutta käytännössä se olisi ollut liian hankala toteuttaa näinkin suurella vierasmäärällä mitä meillä. Sen jälkeen on ideoita laukannut ees taas, ja kaikki lopulta ollut kuitenkin huonoja sellaisia. 

Päädyttiin lopulta melko perinteiseen ratkaisuun, ja eilen vietinkin pikkusiskon kanssa pari tuntia Wordin kanssa takuten sekä ah-niin-ihanan-aataminaikaisen tulostimen supernopeaa toimintaa ihaillen ;) 

Illalla vielä aiheutin lähes jotain rasitusvamman tyyppistä peukalon alimpaan niveleen, kun päätin saksia melkein 250 korttia irti A4-kokoisilta arkeilta. Mutta hyvä kun leikkasin, niin nyt on enää jatkohommat tekemättä johon nakitin jo pari kaasoa avukseni. Se onkin sitten toinen juttu koska ne ehitään viimeistellä. Mut onhan tässä vielä aikaa, 1kk ja 3pv :P

Ja tutut lintuset ne korteissa kaulailee..

Meillä oli muuten nyt lauantaina viimenen vastauspäivä kutsuihin. Muutamia viestejä jouduttiin laittamaan, kun ei ihmiset ilmeisesti hoksanneet että on ihan hyvä ilmottaa siitäkin että ei pääse osallistumaan. Ja osa oli kyllä sellaisia, joiden kanssa on ollut puhetta heidän häihin tulostaan, mutta virallista vahvistusta ei ollut tullut. 

Yks puhelu mun pitäis vielä tehdä erääseen hoitokotiin, sieltä kun ei kukaan muistanut vahvistaa erään miehen sukulaisen osallistumista häihin. 

Mutta kokonaisuudessaan meidän kanssa juhlii 121 henkeä, joista lapsia sen parikymmentä. Ihan hyvä poppoo, ja onneksi kovin monia peruutuksia ei tullut vaikka alunperin vähän pelkäsin, niin suositusta kesäjuhlaviikonlopusta kun kuitenkin on kyse. 

Lauantaina kävin tosiaan sovittelemassa asioita juhlamme esiintyjän kanssa, ja alustavasti ajateltiin että hän vetää kaksi laulusettiä. Niiden pituus tosin riippuu nyt vähän siitäkin, millaisia ja miten pitkiä ohjelmanumeroita kaasot ja bestmanit on ajatelleet. Meillä kun ei niistä hirveesti oo käryä :P 

Kirkkoharjoituksetkin on sovittu, ja ne koittaa hääviikon keskiviikkona. Tällöin myös pappi vähän haastattelee meitä vihkitilaisuuden puhettaan varten. Toivon mukaan saadaan kanttorikin paikalle harjoitukseen, sillä tahtoisin kovasti harjoitella musiikin kanssa. Vaikka ne nyt perusmarsseja tulee olemaankin, mutta silti. Ja pienintä morsiustyttöä ajatellenkin ois hyvä saada se musiikki mukaan, niin ei marssin äänenvoimakkuus vain säikäyttäisi pientä neitiä sitten hääpäivänä :)

Lisäkuluja pompsahti taas muutaman kympin edestä. Nuoremmalle pojalle saatiin talvella lainaan hänen serkkupoikansa vanha puku, joka oli silloin vielä reilun kokoinen. Hirveen kasvupyrähdyksen poika on vetänyt kevään aikana, mutta toissapäivänä sovitellessa tajuttiin että ei auta kuin hakea uus, pienempi puku. Meidän miniatyyri-mies on vain niin pieni ja kaponen ettei tuosta puvusta sais sopivaa tekemälläkään :D

Onneksi sentään vanhemman pojan puku istui hyvin, ettei tarvi sitäkin vielä mennä ostaan uudelleen. 

Voi että, en malta oottaa sitä päivää, kun saat komeat poikani ja kauniit kummityttömme edelläni, rakas isä vierelläni, kävellä kohti komeinta sulhasta joka alttarilla odottelee ♥ Onneksi se päivä on jo ihan muutaman nurkan takana!