Häänamustelua

Kutsuahdistuksen pyörteissä takunnut pari päivää. Ja mihinkään en oo vieläkään tyytyväinen, suprise ;)'

Mutta  nyt on aika keveempien ajatuksien!

Ja mikäs sitä sokerihiirtä paremmalle tuulelle saisikaan kuin karkit. Hääkarkit. Kuola valuu jo ajatuksesta, tai oikeastaan sen takia, kun tullut viime aikoina selailtua ohimennen pikkuisen karkkeja ja rasioita/pussukoita läpi. Puhumattakaan monessa hääblogissa esiintyvistä karkki/herkkubuffeteista! Onneks pelkkä katselu ei lihota, muuten ois tää neiti pikkuisen saanu lisäkiloja.

Kuva googlesta. Nam.

Karkkibuffet ois suorastaan tän herkkusuun suurin unelma; mielinmäärin ihania karkkeja kauniisti aseteltua ja vapaasti valittavissa = taivas♥ Mutta kumma kyllä, makeanhimon edelle ainakin tällä hetkellä tuntuu hyppäävän näpertelyn himo. Kyllä! Koska kutsut (jos koskaan mihinkään tyydyn) tullaan tilaamaan valmiina, eihän mulle jää käytännös paljon mitään näperrettävää. Joten kyllä mun nyt ees reilu sata karkkilootaa tai pussukkaa tarvii saada väkertää. Ja jos jossain kohtaa mielenkiinto loppuu, on mulla ihanat kaasot (tai uhrit, miten he sen kokeekaan) joille nakittaa homma ;)

En kuitenkaan halua mitään perinteistä tulitikkurasiasta tehtyä karkkirasiaa. Enkä organzakankaasta tehtyä pussukkaa. Niistä saa erittäin kauniita, enkä todellakaan moiti kun muut niitä käyttää. Mä nyt vain haluan jotain ihan muuta. Koska oon mä :D

Rikas jos oisin, tilaisin ehdottomasti näitä: 

 Meidän vierasmäärällä näille tulis tosin hintaa pitkälti yli 200e, joten haaveksi jää että ropisee!

Muita netistä googlattuja ihania, ja vähän erilaisia malleja tulee tässä: 

Tai no eikai nää nyt niin erilaisia oo, varmasti monet käyttäneet, mutta itselle uutta. Vähän oon häitä kiertänyt, mutta pääasia on se, etten ole koskaan häissä vastaavaa saanut, eikä nämä tunnu olevan juuri nyt sitä suurinta huutoakaan mitä on lehtiin ja blogeihin uskominen. Mä kun en halua mitään liian tuttua, mutta en myöskään mitään, mikä on juuri nyt uutta suurinta huutoa ja lähes jokaisella morsiammella. Kun se ei tunnu omalta. En toimi muissakaan asioissa elämässä aina juuri kuin muut, haluan vähän jotain "omaa". Ja sehän on tärkeintä, mikä parhaalta tuntuu itsestä :) 

Niin joo, miehellä ei tunnu olevan mitään kommenttia tähän karkkiasiaan(kaan) :D Saan rauhassa hömpöttää. Ei tunnu ihan yhtä innoissaan miettivän tämmösiä pikkujuttuja kuin mä.. Onneks on tämä blogi johon vuodattaa niin ei ehi mies kyllästyä liiaksi tähän vauhkoomiseen :)

Joka tapauksessa hääkarkkirasiat, mitä muodoltaan sitten ovatkaan, tulevat olemaan mustat. Musta kun on yksi meidän teemaväreistä, mutta kuitenkin synkkä etten halua sitä suurina annoksina. Sopinee siis hyvin pöytään rasioiden muodossa. Niin joo, blingblingiä ei tietenkään sovi unohtaa! Eli koristeeksi rasiaan tulisi siis jotain, joko ehkä timanttitarroja tai hopeista nauhaa.. Aika näyttää mikä parhaiten sopii. 

Tulevana lauantaina kihlajaiset, nekin ressaa. HUH! Mutta siitä en vuodata täälä. Niistä kun selvitään niin suuntaan askartelukaupoille ja alan tesailla noita rasioita. Näpertämisen himossa ;)

Hahha, mä niin tiesin tämän!

Että mieli muuttuu! Juurihan mä hehkutin aiemmin, kuinka keksin loistavan idean kutsukortteihin.. hmm, nyt koko idea tuntuu jotenki tyhmältä ja naurettavalta.. Ei tuu tapahtumaan :D 

Mitenköhän koskaan saan mitään päätöksiä tehtyä, ja jos saan, kauanko menee että niitä jo kadun. 

Vietin viime yönä monta tuntia selaten Vistaprintin sivuilla suunnittelen ja muokaten hyviä kutsumalleja. Huoh, tein n. 14 eri mallia ja silti yksikään ei tunnu juuri omalta. Jokaisessa mättää jokin! Toisaalta haluaisin valmiit kutsut (tulevat parhaassa tapauksessa halvemmaksi kuin itsetehdyt) ja toisaalta sitten kuitenkin haluaisin kaasojen kanssa näpertää ihan omanlaiset. Tiedäppä sitten montako kuukautta tätäkin asiaa tuskailen ;)

Googlettamalla löytää kyllä ihan hirveen ihania kutsumalleja. Meiän kutsut sais olla hienostuneesti rokahtavat, mutta kuitenkin rennot. Helppo yhdistelmä, tiedän ;) Yhtäkään täysin meidän näköistä ei ole vastaan tullut, mutta tässä muutamia ihanuuksia joita on tullut vastaan: 

Huomaatteko kuinka taitava oon tekeen kuvakollaaseja? ;) Voi taivas että meinaa järki revetä kun en oo mikään haka näiden koneiden kans..

Tuossa yllä siis muutamia kollaaseja kauniista korteista, joissa jokaisessa jotain nättiä mun silmään :) Mutta jokin jyty vielä puuttuu että kaikki ois kortissa kohilaan :P

Ihan näin rokkeja ei kuitenkaa taideta olla :D

Toisaalta, tuo vasemmanpuoleisin on jotenki karulla tavalla mun mieleen.. Mutta jos nyt ei kuitenkaan ihan hääkutsuihin :D

Tuntuuko teillä muilla että mielihalut vaihtuu lähes päivittäin sen suhteen, mitä ja millaista häihin suunnittelee? 

Entä teetättekö kutsunne jossain, vai toimitteko leikkaa-liimaa-askartele -periaatteella? 

Entä osaatteko neuvoa muita edullisia nettisivuja, joissa kutsuja voi itse suunnitella ja tilata? 

ps. oikein hirmunpaljo tervetuloo jokaiselle kolmelle lukijalle :)

 

Hääkuvaus

Yksi tärkeimmistä asioista, joka ei ole vielä varattu eikä varmistettu. Tässä odotan nyt erään liikkeen sivujen päivitystä, jolloin pääsen katsomaan kuvaajakohtaisia otoksia hääpareista. Sitten on ehkä helmpompi valikoida, kuka meidän kuvamme tulee ottamaan, ne viralliset studiokuvat siis. 

Oon aina ihmetellyt, miten ihmiset malttaa mennä hääkuvaukseen ennen kuin ovat oikeasti naimisissa. Tiedän, monet ajattelee, etteivät halua odotuttaa vieraita vihkimisen jälkeen mennäkseen kuvaan. Tiedän, etteivät kaikki ole yhtä vanhanaikaisia (tässäkään) kuin allekirjoittanut, ja vaativat että mies näkee morsiamen ensi kerran vasta kirkossa. Tiedän, että on ihan normaalia ottaa kuvat ennen kirkkoa nykypäivänä kun ei enää uskota kirouksiin. Enkä usko minäkään. Mutta kun mä haluan että mies näkee mut vasta kirkossa ekan kerran. Mä vain haluan!

Tästä vakaasta tahdosta johtuen jouduin siis kovan paikan eteen. Rakastan hääkuvia, jotka on otettu ulkona eri miljöössä. Ne ovat niin kauniita ja tunnelmallisia, kuten esim. nämä:

(kuvat googlesta)

Mutta koska sekä studio- että miljöökuvaus tulisi kestämään n.1,5-2h, oli pakko luopua toisesta. Ja luovuin miljöökuvista. Sillä kukaan ei voi luvata, että meidän häissä on kaunis ilma? Ei, ja oon lähes varma että silloin sataa, ukkostaa ja salamoi.. Niin yleensä juuri silloin kun mä sitä nättiä säätä eniten toivoisin ;) Joten päädyimme ratkaisuun, että käymme studiokuvissa vihkimisen jälkeen, ja ulkokuvia otetaan sitten pitkin hääpäivää epävirallisesti, järkkäriä hallitsevan tuttavan avulla. Jos siis keli sen sallii. Toivottavasti edes jossain kohtaa olisi hetki, ettei sataisi taivaan täydeltä ;) 

Mutta kuvaajaa ei siis vielä ole varattu. Kunhan sivu päivittyy (kuulemma kesäkuun aikana) päästään päättämään kenen kuvaustyyli on eniten omaan makuun. Ja sitten tietenkin toivotaan että kyseisellä henkilöllä olisi ens vuoden heinäkuussa eräs lauantai vapaata ;) 

Moni tosiaan mouruaa siitä, että vieraat joutuvat odottamaan hääpaikalla tyhjän panttina, kun pari on kuvattavana. Mourutkoon! Ne on meidän häät, ja jokainen varmasti jaksaa sen verran odottaa. Aikuiset ihmiset sentään ;) Katetulle ulkoterassille on tarkoitus laittaa vieraille pikkupurtavaa ja juotavaa sen odottelun ajaksi, ei ainakaan maha tyhjänä tarvitse tuskailla odottamista.

Toisekseen, siinä odottelun lomassa on vierailla hyvää aikaa päästä kaasojen toimesta kuvattavaksi. Sitä en tiedä miten tapahtuu, kun ideoita siihen on vielä niin monta. Teen jossain kohtaa siitä oman postauksen. Mutta äkkiäkös siinä tunti, puolitoista vierähtää kun saa napostellessa odottaa omaa vuoroaan kuvaan, joista tulee sitten aikanaan muisto hääkansioon. En perusta perinteisestä vieraskirjasta, tylsää lukea niitä selviä ja vähemmän selviä nimikirjoituksia vuosien päästä. Sen sijaan kuvia on aina ihana katsella ♥

Ja vertailla kuinka kukin on vuosien varrella muuttunut :D

*****

Kuinka teillä muilla? Tuleeko teille viralliset kuvat studiossa, miljöössä vai molemmin? Onko muita yhtä ehdottomia morsiamia tässä asiassa kuin minä, että kuvat otetaan vasta kun ollaan sanottu tahdon?