Meidän häät - vihkiminen

Kirkkoa kohti lähdettiin kotoa parin kaason kanssa n.14.20. Istuin autossa ja mua jännitti. Tai pikemminkin kauhistutti; mä olin tosiaan menossa vihille ihan kohta! Ihan kohta oisin vaimo!

Päästiin kirkon pihaan ja huomattiin että edellinen pari oli juuri lähtötohinoissa. Jes, pääsisin heti kipittämään sakastin kautta kirkon läpi eteisessä olevaan morsiuskamariin piiloon! Sinne päädyin kaasojen saattelemana. Ja sitten jännitti vähä lisää. Sulhon, bestmanien, kaasojen, mun isän sekä sulhaspoikien ja morsiustyttöjen oli määrä olla sakastissa klo 14.40. Kaasot oli lähössä juuri morsiuskamarista sakastiin kun tajusin; Tuliko vieheet mukaan?!
Eipä tulleet, sinne ne oli unohtunut meille kotiin. Onneksi meillä oli vara-avain ja kotiin vain 5min ajomatka.. Niimpä yhen kaason mies ehti hakea meiltä vieheet ilman vihkitoimituksen myöhästymistä. Näin ollen tätä hupsistakeikkaa ei varmaan kukaan vieraista huomannutkaan :D

Istuin morsiuskammarissa yksin melkein 20min. Join vettä, tärisin, peilasin, istuin, nousin, istuin taas, peilasin, katoin kaason kännykästä aikaa, peilasin, jännitin... Kuulin oven läpi, miten vieraita saapui kirkkoon. Se vain lisäsi jännitystä, kun kuuli että ne kaikki ihanat ihmiset on tosiaan täälä, todistamassa sitä kun me sanotaan tahdon. Ja ne kaikki kattoo mua kohta kun kävelen.. Melkein alkoi pyörryttää ja syke oli valehtelematta varmaan päälle 150 :)

Pari minuuttia vaille 15.00, isäni, sulhaspojat sekä morsiusneidot saapui seurakseni. Oli ihana nähdä heidät, ja isäni välitön kommentti "voi Kaisa sä oot kaunis" sai melkein jo itkemään. Onnesta ♥ Sitten se olikin jo menoa. Asetuimme ovien taa, nuorin "pari" ensin, sitten isommat lapset ja lopuksi minä ja isäni. Ovet aukesi ja Melartin alkusoinnut kajahti. En voinut kattoa ketään :D

Koko kävelymatkan tärisin kauttaaltaan, käsivarsi tutisi isän käsivartta varten, purin huulta ettei itku tulisi, polvet tärisi ja hetken mietin mitä ihmettä mietin kun valitsin 11cm korot :D
Pian en enää voinut olla vilkaisematta sulhoa, joka lähti kävelemään hymy kasvoillaan meitä kohti. Voi miten komea ♥ 

Rakkaan käsipuolessa sitten käveltiin loppumatka, täristen. Mies oli huomannut että ihanpianvaimolla vähän paikat tutisi :D Pappi puhui onneksi melko lyhyesti, eikä millään saarnameiningillä. Siksi hänet valittiinkin, kun on sopivan rento tyyli puhua näistä asioista :)

Kun sanottiin viimein se TAHDON, oli fiilis huikea. Tuo mies tahtoi, ja mä tahdoin. Me molemmat tahdottiin ja nyt ollaan naimisissa. Ihanaa ♥  Kun tuli sormusten aika, muistan tuijottaneeni tiiviisti bestmania ja sormusrasiaa. Jostain syystän pelkäsin että jos ne onkin unohtunu tai kadonnut johonkin :D Mutta onneksi ei ollut, ja näin saimme pujottaa sormukset nimettömiin merkiksi liitostamme :)

Kun toimitus oli ohi, jännitys laukesi ja loppumarssi käveltiinkin jo onnellisten hymyjen saattamana. Meikä ainakin hymyili suu seittemän leivän uunina :D

Vihkimisestä en juuri tämän enempää muista, niin paljon jännitti, mutta onneksi pikkusiskon mies kuvasi kaiken videolle :) Vielä ei olla sitä nähty itse, joten tarkemmin en osaa teille kertoa mitään :D

Kirkosta poistumistamme siivitti vieraiden puhaltamat saippuakuplat. Ikävä kyllä ne ei melko kovan tuulen takia moneen kuvaan juuri tulleet mukaan, mutta ei sekään haittaa :) 

Kirkon pihalta kaasutimme näyttävästi pois, bestmanin veljen iiiiihanalla Camarolla :P

Tästä kaasutimmekin mörinämoottorin jylistessä kohti potrettikuvauksia. Niistä juttua myöhemmin, kun saamme kuvat itsellemme. 

Joku saattoi kiinnittääkin huomion kuvissa mun kimppuun ja huomata, että se on kyllä kaikke muuta kuin mistä oon aiemmin postannut? Jep, niin on. Mä en tosiaan tommosta kimppua halunnut, ja se olikin se yks hääaamun katastrofeista. Mut siitä sit lisää myöhemmin.

ps. Kaikki postauksen kuvat: Tiina Hakanen

Ethän kopio kuvia, kiitos!

Meidän häät - valmistautuminen

Noniin ihanaiset lukijani. Nyt alan käydä läpi meidän ihanaa rakkauspäivää :) Nyt tulossa kuvia ja kertomusta valmistautumisesta. Kuvaajana toimi kaasot, ammattikuvaajaa en erikseen tätä varten varannut. Eikä harmita yhtään, en olisi halunnut siihen ympärille vierasta ihmistä pyörimään, etenkään kun hääaamuun sattui pari erittäin epämukavaa katastrofia, ja kuvat ois menny vihaisen, järkyttyneen ja itkuisen morsiamen vuoksi ehkä pieleen.. ;) Ei mitään suuria järkytyksiä silti, mutta kertoilen niistäkin myöhemmin :)

Kello soitti 7.00. Olin nukkunut hyvin sen ajan mitä nukuin, n 5h. Meillä yöpyi myös pikkusisko-kaasoni sekä ystävä-kaaso. Suihku kutsui ja 8 aikoihin saapui ihana kampaajani paikalle. Ensin mulle laitettiin rullat päähän, sen jälkeen laitettiin kaaso K:n tukka, sitten mut loppuun ja tämän jälkeen pikkusiskoni hiukset. Kaikki sai upeat kampaukset. Myös isosisko-kaasoni tuli käsittelyyn, klo11 aikoihin ja kauniin nutturan sai hänkin :)

Aamun ajan olotila oli jännittynyt, mutta jotenkin epätodellinen. Meenkö MÄ muka OIKEESTI naimisiin, TÄNÄÄN? Onko tänään tosiaan se päivä? Tuntui oudolta, että tää kauan odotettu päivä oli oikeasti nyt käsillä ♥

Hiuksissani on siis koristeena Jenni Ahtiaisen (gTie) suunnittelema uniikki hiuskoriste. Se on valmistettu jäniksennahasta. Ruusun lisäksi siinä on köynnös, jota pujoteltiin kampauksen sekaan. Tykkään!

Kampauksen jälkeen ihanainen kälyni tuli meikkaamaan mut, ja niin ihanan meikin tekikin ♥ Pukemaan alettiin vähän klo 13 jälkeen, ja voi että miten kauniiksi itseni tunsinkaan! En oo koskaan ennen, enkä tuskin koskaan enää, ajatellut peiliin katsoessani että "hitto mä näytän hyvältä". Koko paketti, puku, kampaus, meikki, korut, kaikki oli vain niin täydellistä. 

Ja täydellistä oli myös jännitys. Voi että miten sydän pamppailikaan kun kaikki oli valmista! Tuntui, etten mitenkään tuu selviytymään alttarille kävelystä. Että kaadun varmasti. Tai puhkeen ihan hulluun vollotukseen. Tai jotain muuta.. Mutta kunnialla se ei menisi läpi! 

Noh, miten kävi? Siitä ensi kerralla :D

ps. ethän kopio kuvia ilman lupaani!

Täälä ollaan,kotona, ihanalta häämatkalta kotiutuneena:) jahka tässä toipuu hää- ja matkahössötyksistä kunnolla, tuun kertoilemaan tarkemmin kaikesta, kuvien kera. Nyt tää rouva menee nukkuun omaan sänkyyn, että saa aamulla herätä taas äidin hommiin. Ihanaa<3 ja kun joku ehkä on kiinnostunut, ostin mä reissusta kuus paria kenkiä ;)

Onnelliset! ♥

Eilen tahdottiin, ja juhlittiin. Päivä oli suurenmoinen, uskomattoman ihana ja hauska. Unelmien täyttymys ♥

Tässä pieni kuva teillekin, enemmän kuvia ja tarkempaa kertomusta myöhemmin. 

Herra ja Rouva Laitila :)

Viime hetken tunnelmia ♥

Koko viikon ja viime yön pysyin tyynen rauhallisena. 

Tänä aamuna heräsin, ja superjännitys iski päälle. Päivällä vähän jo oli ressin elkeitä, mutta nyt on kaikki hyvin. Kahden kaason kanssa vietän tämän illan ja yön, miehen hyvästelin bestmanien matkaan ja näen hänet sitten kirkossa huomenna.

Ja nyt vasta jännittääkin! Upea puku odottaa pukemistaan. Kylmä olut kädessä yritän nyt jotenkin rauhoittua.

Hitto, mä oon huomenna Vaimo! 

Näihin tunnelmiin ihania häitä muille huomenna tahtoville, ja muille muuten vaan ihanaa viikonloppua. Palataan kun ehitään! ♥

Kaisa pomottaa

Mä täytin tänään muuten vuosiakin (hitto, en ihan ehtiny naimisiin 25-vuotiaana), ja sanoin miehelle etten halua tuhlattavan rahaa nyt häiden alla synttärilahjaan, että mielummin panostaisi kuitenkin huomenlahjaan ja häämatkan sisältöön. 

Jotain tuon ukon piti kuitenkin hakea, ja mikäs paremmin sopis hääviikolle kuin tää saamani lahja :D

Prinsessavihko, prsinsessatarroja, prinsessakynä, prinsessa muistivihkonen. Ja mikä parasta; avaimenperä joka antaa mulle luvan olla myös vähän bridezilla; Kaisa Pomottaa :D

Huh, mä oon ihan kuitti. Ei mikään rento synttäripäivä :D Eikä nää päivät tästä ainakaan rennommaks muutu ennen lauantaita. Alkuillasta väännettiin yhen kaason kanssa järjetön määrä sämpylöitä häihin. Thank god, ruisleivät ostetaan :D

Mut oon mä silti ihmeissäni. Mä kuvittelin hääviikon erilaiseks, pahemmaks. Oikesti pelkäsin ettei hädintuskin vessaan ehdi saati syömään ja että oisin ihan hermoraunio. Mut en oo, mä oon aika zen, jos ottaa perusluonteen huomioon. Normaalisti mä keksin ressaamisen aiheen jos ei sitä muuten ole. Mut hyvä näin, ainaki vielä ;)

Ihanaa musiikkia

Voi ihanuutta! Ja herkistelyä vaihteeksi :D

Tänään tosiaan reenattiin häätanssia ja otin sitten pätkän J:n ja A:n musisoinnista. Itse tanssin harjottelu meni vähän nauramiseksi, tuo mies kun ei aina jaksa ottaa kaikkee niin vakavasti :D Mut luulen, että hääiltana vähän ainakin tää nainen herkistyy kun tanssitaan, sillä nytkin tuli itku kun kuuntelin nauhoittamaani pätkää meidän hääbiisistä.. :')

No voi himpula, mä oon niin onneton etten saa sitä videota teille tähän lisättyä. Tulee vain joku ongelma videon latauksessa. Hmh! Oisin niin halunnut jakaa A:n kauniin, heleän lauluäänen teidän kanssa! No josko häistä sitten sais jonkun tallennetun version jonka sais tännekin liitettyä.

Lasten kans kerättiin leikkihuonetta varten lelut ja muut härpäkkeet valmiiks, sitä nuo pojat eniten odottaa :D lupasin että saavat sen laittamisessa auttaa, kun oikein muuhun en tohdi päästää heitä sekaamaan. Säveltäköön sit ton leikkikämpän niin tulee varmaan muidenkin lasten mieluinen :)

Huomenna ois suurin rumpa, kun aamupäivällä mennään järkkäämään pöydät, luulen et se saattaa vähä kiristää hermoja.. oon niin tarkka :D ja samaten vähän siivoiluja tehdään juhlapaikalla, sekä viedään taas lisää tavaraa. Miten sitä voikaan olla niin paljo? :O tänään jo vein autolastillisen ja aina vaan sitä on. Huhhuh! Pitäs myös ehtiä ja muistaa käydä pankis hakemas Latvian valuutat, että pääsee vähän shoppaileen sit ens viikon häämatkalla. KENKIÄ!!! Niitä ku ei oo koskaan liikaa ;) Ja mies kun osti pari viikkoo takaperin itelleen sen enduropyörän, niin eipä oo hälläkää mitään sanomista siihen että mä saatan ostaa vähä enemmän ku yhen parin kenkiä ;)

Hääviikko on nyt!

Ihana parturimme kävi tänään laittamassa mun ja sulhon hiukset kuntoon sekä parturoi myös lasten hiukset. Nyt on hyvännäköstä sakkia taas :) Illemmalla päästään jo juhlapaikalle roudaan osa tavaroista ja luvassa on myös tanssiharjoitusta. Miehen serkku soittaa ja miehen kaveri laulaa meidän häätanssin, ja se pitäisi nyt opetella.. Saa nähä saataisko ees jokunen pyörähdys opeteltua ettei mee vain heilumiseksi :P 

Mulla on ihan hullu jännitys päällä. Tai semmonen mukava, herkkä fiilis. Yritän suodattaa itteeni lauantaita varen, ja häämarssi soi lähes repeatilla koko ajan ja silti itkettää :D No, jos itken lauantaina niin sitten itken. Onnen kyyneleitähän ne on :') 

Ressiä ei vieläkään näy, muuta kuin sään suhteen. Sikäli ärsyttävää, sille kun ei mitään voi. Mä vain niin tahdon ne ulkokuvat, mutta milläs kuvaat jos vettä tulee saavista kaatamalla? Tällä hetkellä siis lauantaista povataan koko viikon kylmintä päivää, +14 astetta, pohjoistuulella ja sateella varustettuna. Tyhmää! Kansaamorsioillekin on suotu niin kauniit ilmat hääpäivällä, voitasko mekin saada? Mä jo mietin, että jos oikeesti ei saada ulkokuvia, niin mä siirrän koko kuvauksen. Mä EN halua tylsiä studiokuvia. En! Ei ne oo mistään kotosin. Ja meillä kun on ihan huippuideoitakin ulkokuvien suhteen. 

Nyt vain peukut pystyyn et luontoäiti ois kuin oiskin meidän puolella ja lopettais sateen ees klo 15-17 väliselle ajalle. Jooko?

Nytkin sataa, ja mä täälä sipsutan pitkin kotia hääkengillä. Niiden sisäänajo on vähän unohtunut, hups! Mut eikö se riitä kun tän 5päivää niitä käyttää niin on sit muotuotuneet mun jalkoihin sopivasti. Ja niin ostinhan mä häihin myös ihan mustat perusballerinat, että saapi vaihaa niihin sitten sukkanauhan heiton jälkeen. Siihen asti on näillä jaksettava, pitäähän kaikkien mun hyperit kengät nähä ;) 

Mutta mä jatkan fiilistelyä kyynelehtimistä ja mietin mitä tekis. Kun ei tiä yhtään kuinka päin tän jännityksen kans olis ;) 

Ehkä jopa kaunista :)

Miehen sisko kävi tänään tekemäs mulle koemeikin. Kaikki ei sujunut niinkuin ajateltiin, sillä luomivärit oli hirveen huonolaatuiset. Noh, torstaina koitetaan toisilla väreillä :) Mutta kulmien värjäys, jota mulle ei siis oo ennen tehty, onnistui hyvin samoin muu meikki ja oon niin happy! Ja eritoten mut tekee onnelliseksi se, että tän naaman pahimmat kauneusvirheet sai peitettyä kokonaan!!! Mulla on niin kaunis olo :D

Mulla on siis normaalisti silmänurkassa nenän vieressä sekä nenänpäässä semmoset ärsyttävät "hämähäkkiluomet", eli punaiset ns. verenpurkaumat joita en oo saanut millään peittoon ja joiden poistattamista harkitsin jo kerran kunnes kuulin hinnan.. Jotenkin oon elänyt niiden kans vaikka ne mua häiritteekin, mutta nyt, jumaleissön, ne saadaan oikeesti piiloon! :D Toki se vaati 61euron peitevoiteen, mut ohan se pieni hinta siitä että pystyy tunteen ittensä kauniiksi ;)

Yritin ottaa kunnon kuvaa kameralla, mutta kappas kun en löydä muistikorttia mistään. Puhelimella en saanut oikein hyvänlaista otettua..  Mutta pakko laittaa kuva, ainakin kaaso M:aa varten ;) Ei näy punaista ei! :D

Ja kuvaa siis ei oo muokattu. Ja eipä niitä punasia täpliä oo ennenkää muokkausohjelmalla piiloon saanu ;) Normaalisti ne loistaa ku pellen nenät tossa mut eipä loista enää!

Voi mua harmittaa, kun se muistikortti on hukassa.. Tuo on niin epäselvä kuva muuten. Ois ollu mahtis näyttää miten tasainen pohja ja ihonvärikin saatiin laadukkailla meikeillä ja osaavilla käsillä. Myöskin silmämeikin tuo Lumian kamera kadotti lähes kokonaan. Noh, ehkä saatte torstaina parempaa kuvaa koemeikistä tai sitten viimestään hääkuvissa näätte.

Ainiin, ja hyviä uutisia muutenkin. Kylki on ollut tänään parempi. Tiä sit johtuuko enempi silkasta levosta ja tekemättömyydestä vai tujusta kipulääkkeestä mut parempi se on nyt ollut. Tosin ei mun oikeella kädellä sovi mitään nostella, ees kevyttä, tai tietää heti tekevänsä. Ehkä kuitenkin käyn siinä röntgenkuvassa huomenna. Jos sielä jotain näkyy niin ainakin osaa toimia sit sen mukaisesti. 

Mut ny on niin onnellinen olo näkymättömistä hämähäkkiluomista ettei tuo kylkikään jaksa ressata just nyt :D

Niin turhauttavaa!!

Kun on yli vuoden suunnitellut tulevia häitä, käyttänyt suunnitteluun, haaveiluun ja toteutukseen aivan järjettömän määrän tunteja, niin eikö silloin olisi oikeus päästä nauttimaan tulevasta hääviikosta täysin siemauksin? Onhan tää kuitenkin ainutlaatuinen asia elämässä.

Mutta ei, ei mulla näköjään oo oikeutta nauttia siitä. Anteeksi tää vuodatus ja märinä mut mä oon niin kiukussa! MIKSI mä en voi olla elämäni kunnossa, tai ainakin ees melkein terve? Täälä mä makaan ja tuskailen, oottaen maanantaita kuin kuuta nousevaa. Silloin pääsen röntgeniin...

Tänään pääsin nimittäin taas vierailemaan paikassa päivystys. Kylki on paskana, mutta mistä, miten ja miksi, on vielä arvoitus. Todennäköisesti sielä on nyt jotain muuta ku revähtänyt lihas, sillä tänään kun yskin, tuli yhtäkkiä niin hirvee kipu että melkein itku tuli isolta ihmiseltä. Röntgeniin ei tietenkään pääse viikonloppuisin, joten lähdin lääkäristä jälleen vain voivottelujen, lepäämiskehotuken ja vahvemman kipulääkkeen kanssa.

Onneksi lääkäri oli kuitenkin hyvin myötämielinen, ja ymmärsi mun tuskan kun häihinkin viikko. Sanoi että heti maanantaina aamusta mennä röntgeniin. 

Nyt vähän pelottaa, enkö pääsekään tekemään ja toteuttamaan meidän juhlajärjestelyjä. Joudunko vain istumaan ja neuvomaan muita, kun tahtosin tehä ite? Ja miten käy tanssiharjoitusten? Ja missä kunnossa mä oon hääpäivänä? Helvetti soikoon, tää on masentavaa.. 

mobiilisti

Heippa. Kokeilen ekaa postausta puhelimella, saa nähä onnistuuko:) kova hinku ois häähommia tekeen mut pakko koittaa nyt levätä. Päädyin siis aurinkotuoliin, jos täs jaksais vaan olla.. Kävin kirkkoherranvirastos ja meidät kuulutetaan tulevana sunnuntaina. Papereihin oli merkitty,et ollaan käyt miehen kans huhtikuus toivomas kuulutukset tolle päivää..ainoo vaan että kävin sillon yksin, enkä toivonu mitää, ei multa ees kysytty mitää :D no pääasia että asiat on hoidos. 

Terkkuja harmaan pilven alta

Hola! Tää tasaisin määräajoin harmaan pilven alle joutuva naikkonen täälä terve!

Kyllä nyt jyystää hermoja ja terveyttä. Kävin jo kolmannen kerran tän hemmetin yskä-räkä-taudin kans lääkäris. Kolmas tyyppi vastassa, ja ainoo joka sanoi että saikkua nyt. Ois kuulemma pitäny jo ekalla kerralla määrätä.. Noh, nyt sitten jäi ennen parin viikon työbreikkiä se viimenen työpäivä tekemättä. Huomenna ois ollu vielä 6h päivä, mutta kotosalla se menee.

Viime viikolla määrätyt lääkkeet autto muutaman päivän, mutta kas ja kumma kun se yksä paheni ja niistäminen palas. Ja kaiken lisäksi kylki kipeytyi. Saapastelin sitten tänään töiden jälkeen taas kerran lääkäriin ja diagnoosina yskimisestä revähtänyt kylkilihas ja mycoplasma epäily. Toivon todella että jälkimmäinen ois virhearvio, ja kyseessä ois mieluummin vain epäonnisen kohtalo saada monta eri flunssavirusta peräkanaa/päällekkäin. Nimittäin mun on paree olla kunnos pian, häät on jo ens viiikolla!

Sain buranaa ja voltarenia kylkeen sekä käskyn levätä. Krhm, miten lepää kahen lapsen äiti häiden alla, kysyn vaan? :D noh, ainakin yritän parhaani mukaan. Tällä hetkellä liikkuminen vähä hölmöä ton kyljen kanssa, nenä valuu räkää ja loistaa punaisena ja rikkoumilla jatkuvan niistämisen vuoksi ja ääni on käheänä. Hehkee olo, hei ;) Mut mitäs muuta täs ois voinu odottaa, kun meikäläinen ei tunnetusti oo ollu paikalla kun hyvää tuuria on jaettu.. Paitsi onhan mulla onni käynyt, näiden tärkeimpien ihmisten suhteen ♥

Kaiken hyvän lisäks tajusin, ettei meitä oo kuulutettu kirkossa ollenkaan. Ja just ku sanoin ettei ressaa yhtään! Huomasin tänään vain, kun menin vanhempieni luo leikkaamaan paikallislehdestä kuulutusilmoitusta, että eipä sitä löydy yhdestäkään viime aikojen lehdestä! Ja mun mielestä ne sano, että kuulutukset ois ollu kesä-heinäkuun vaihteessa. Vaan eipä näy olleen. Tarkkaa päivää en muista, sillä ei meillä ollu tarkotuskaan niitä mennä kuunteleen.. ei viihdytä järin hyvin kirkossa muutenvaan ;) Mut huomenna soitan ja selvitän, ettei sielä vain oo nyt mokattu jotain. Oispa hienoo kun meiän systeemit ois kussu niiden takia ja parhaas tapaukses koko esteettömyystodistustakaa ei ois niillä.

Mut on tässä jotain hyvääki tullu, sillä rakas kaaso M taiteili meidän tienvarsikyltit valmiiksi. Miehen kans ne leikattiin ja maalattiin, ja M hoiti tekstit kuntoon eilen. Hain ne tänään kotiin ja ne on ihan täydelliset ♥ 

Kokonaisuus paljastetaan häiden jälkeen ;)

Ja tänään oli eka päivä, kun sai vilkaista ekaa sääarviota hääpäivälle ja sehän näyttää tältä, passais mulle niin hyvin! Ilmatieteenlaitoksen sääennuste lupaili pelkkää aurinkoa ja +20 sekä tuulta 3m/s. Kumpikin näistä passais, kuhan ei sataisi! Ainakaan klo 14-17 välillä, niin pääsis hehkeenä kirkkoon ja saatais ne ulkokuvatkin otettua niin kuin on suunniteltu :P

LAUANTAI 20. heinäkuuta

To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La

 Perjantai

04.17

Aurinko nousee

06.00

 +10°

 2 m/s

Puolipilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 100%
Sateen todennäköisyys klo 06-18: 45%

09.00

 +16°

 2 m/s

Puolipilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 64%

12.00

 +18°

 3 m/s

Melko pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 66%

15.00

 +19°

 3 m/s

Melko pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 36%

18.00

 +20°

 3 m/s

Puolipilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 46%
Sateen todennäköisyys klo 18-06: 26%

21.00

 +19°

 2 m/s

Puolipilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 54%

22.52

Aurinko laskee
Päivän pituus 18 h 35 min

00.00

 +14°

 2 m/s

Melkein selkeää ja poutaa
Suht. kosteus: 66%

03.00

 +12°

 2 m/s

Melkein selkeää ja poutaa
Suht. kosteus: 98%

Aiva alkaa jännittää!

Huhhuijaa, kun häät on lähellä! Reilu viikko enää, niin tää neiti on rouva! 

Ihanan positiivinen jännitys ja ressinpoikanen päällä ♥

N. vuosi ja 3kk sitten aloittelin häiden suunnittelua ja bloggaamista. 

Ja nyt ollaan jo tässä, mahtavaa! 

Mies juhli polttareitaan viime lauantaina, varsin edustavissa kuteissa :D Hän on aina ollut vähän vastaan Harrikoita, ja suosinut enemmän näitä vähän toisenlaisia moottoripyöriä ja myöskin muutaman kerran maininnut ettei hän sellaisen pyörän sarviin tarttuisi, vaan kuinkas kävikään ;)

Mies puettiin nahkahousuihin ja liiviin, jossa luki Mc- Mikkis ja selässä oli myös painatettuna traktorin kuva, sillä mieshän on lähes syntynyt ja kasvanut traktorin hytissä ja konemiehiä on edelleen vaikka meillä ei maatilaa olekaan :D Myös äärimmäisen komeet viikset hän sai naamalleen, kauhee :D

Matkan varrella hän oli tavannut kohtalotoverin, joka oli saanut upeen asun päälleen. Tais olla mun sulho kuitenkin tyytyväinen omaan asuunsa viimeistään tässä kohtaa, sillä hän oli eniten pelännyt että joutus naiseksi pukeutumaan :D

Mies oli päivän aikana saanut osallistua mm. polkutraktorikisaan, kauneushoitoon sekä päässyt lentokoneen kyytiin. Yksi hänen kavereistaan on ammatiltaan lentäjä, ja oli lennättänyt mietä myös meidän kodin yläpuolella, ikävä kyllä juuri 5min ennen kuin itse töistä kotiuduin..

Hauskaa heillä oli ollut, ja sunnuntaina mies kotiutui ihmeen hyvänoloisena ja onnellisena, mä kun odotin vähän kovempaa krapulaa hälle tommosten kekkerien jälkeen :D

Tänään mulla on vp ja sitten vielä kolme päivää töitä ennen kahen viikon lomaa. To Do -lista vain kasvaa, vaikka miten hoitais asioita. Mut eiköhän tässä kaikki saada hoidettua ajallaan.

Tänään pääsen hetkeksi rentoutumaan tunnin hierontaan, ja tapaan myös juhliimme tulevat lastenhoitajat. Mutta sitä ennen mennään vähän hemmotteleen poikia, ja viedään heidät tivoliin. Ettei unohdu kaiken häätohinan keskellä nuo pienet rakkaat lapset ihan kokonaan ♥

Koitan palailla hääasioissa tänne niin usein kun pystyn ja jaksan, kirjotettavaa ois vaikka millä mitalla. Jotenkin tää aika vain juoksee!

Mikä päivä!

Viikon ainoan vapaapäivän kunniaksi oon saanut juosta koko päivän. 

Kävin noutamassa polttareissa pidettyjen kutsujen tuotteet, hakemassa häämeikkiä varten vähän laadukkaampia meikkejä Emotionilta, viemässä vihkin kaiverrukseen, ostamassa kyniä vieraskirjakortteja varten... ja mikä parasta; noutamassa ihanan pukuni omiin hoiviini! ♥ Tai toisin sanoen toiseen säilöön, sillä kotiin en sitä uskaltanut tuoda, kenties uteliaan avomiehen ja lasten takia ;)

Kävin myös lääkärissä. Allergiat on vaivanneet jo viikkotolkulla, mutta viime perjantaina töissä leikkas hengitys kii jolloinka sain päivystyksestä ventoline-suihketta. Se auttoi, mutta järkyttävä yskä on vain pahentunut ja pahentunut. Tulehdusarvot ja valkosolut oli hiukan koholla, muttei tarpeeksi antibiootin määräämistä varten. Sain käskyn käydä jolloinkin astmakokeissa sekä Duactia tukkoisuuteen ja yskänlääkettä. Huoh. Yskänlääke on varustettu punaisella kolmiolla, en tajua mitä se lääkäri ajatteli kun vielä kerroin että oon töis toisella paikkakunnalla ja koko viikonlopun töissä. Eihän ton hörppimisen jälkeen saisi ees ajaa.. 

Noh, antaa olla, ehkä tää köhy loppuu ennen alttarille astelua!

Mutta niihin ostoksiin. Meillehän piti tulla vieraskirjakortteihin niitä söpöjä kuulakärkikyniä, mutta kun vieraskirjan toteutustapa muuttui, pitikin hankkia kyniä mielinmäärin lisää. Joten oli pakko tyytyä halvempiin rumempiin vaihtoehtoihin, nämä maksoivat Tiimarissa 0,35e/kpl. 

No, ainakin ovat mustat.

Meikkiostoksilla käydessä testailtiin monia merkkejä ihanan kummitätini kanssa, hän kun sattuu oleen töissä Emotionilla. Tälläiset lähti mukaan:

Nuo kaksi näytepussia kummitäti toi äsken vielä lisäksi. Kuulemma auttaan näihin mun rutikuiviin silmänalusiin. Täytyy kokeilla! Jos tänään jo toisen, ja jos on hyvä niin ihan häiden alla toisen :P

Nyt meen naukkaamaan kolmiolääkettä ja katon kuinka sekasin menee pää. Tälläisen lähes koskaanlääkkeitäkäyttämättömän päähän tahtoo hujahtaa kovasti jo nekin lääkkeet, joissa ei oo kolmiomerkintää.. 

Menukortit kotona!

Tänään kipasin kesken työpäivän hakemassa meidän menukortit painosta. Olipa ne hienot! Huomasin vain pienen jutun jonka ois voinu ajatella toisin, hih..  Me ei millään keksitty järkevää nimee sellaselle "perus"salaatille, niin aateltiin kaaso M:n kanssa ettei mainita niitä erikseen.

Nyt kun menua kattoo niin näyttää melko lihaselta :D Saattaa toiset vieraat ihmetellä etteikö meidän häissä tajoilla rehuja ollenkaa.. Noh, totuus selviää kun pääsee buffetin ääreen, sielä kun on salaattia kyllä ;) 

Ehkä ois siis voinut lisätä siihen pääruokien perään vaikka 'salaattipöytä', 'salaattivalikoima' tai jotain muuta.. Mut menköön.

Kortteja tuli yhteensä 36kpl, sekä muutama paperinen koeversio joita voi mun mielestä hyödyntää vallan hyvin niitäkin. Hintaa näille kaksipuolisille, laminoiduille korteille tuli 25e, ei todellakaan paha. Olin varautunut n. 40-50euroon. 

Ja näähän on samalla tyylillä lintuineen kuin kutsutkin. Mitäs tykkäätte?

Koekampauksen tuloksia

Kävin tänään koekampauksessa, tuossa kauan odotetussa istunnossa :P
Onneksi ei ollut huolen häivää, kun tiesin että tähän mun vakkari parturi/kampaajaan voi aina luottaa. 

Koekampauksessa hiuksia eikä pidennyksiä rullattu, eikä muutenkaan tehty niin viimeisteltyä. Mutta se mitä jo aikaiseksi saatiin kampaaja sai, vakuutti mut siitä että ainakin tukka on kunnossa 2,5viikon päästä :)

Tässä pieni esimaku teillekin:

Kampauksesta tulee siis kohotetumpi kuin nyt tehtiin, ja tuo kalanruotoletti on pörröisempi alas asti. Nyt se on tommonen sliipattu kun pidennyksiä ei tosiaan vielä kiharrettu :) Ja kuvassa osin näkyvä gTie:n Jennin taiteilema nahkainen köynnös pujotellaan nätimmin kampauksen sekaan sitten hääpäivänä.

Oi että, tuloo vain niin hiano!